4.6 Dálkkádatrievdamat, boraspiret
ja areáladilálašvuođat
Boazodoallu doaimmahuvvo luonddu eavttuid vuolis ja lea hearki
olgguldas váikkuhusaid vuostá. Dát
leat sihke lunddolaš áššit
nugo dálkkádagat ja boraspiret,
muhto maiddái olmmošlaš doaimmat
nugo sisabahkkemat ja muosehuhtti doaimmat.
Oppalaččat sáhttá
lohkat ahte dálkkádatrievdamat bohtet váikkuhit
guohtumiidda beassama, daid kvalitehta ja viidodaga, muhto maiddái guovlluid
geavaheami, johtingeainnuid, johttánáiggiid,
guottetbáikkiid ja divregivssi. Man muddui rievdamat
leat buorrin dahje vahágin boazodollui, rievddada
guovllus guvlui, guovllulaš ja báikkálaš
diliid mielde, ja dan ektui goas ja movt boazodoallu geavaha guovlluid.
Oktavuođat leat máŋggabealagat
ja váikkuhusaid sáhttá
leat váttis einnostit. Ovdagihtii várrogasvuođaprinsihpa
vuođul sáhttá leat deaŧalaš
sihkkarastit sihke guoddevaš resursaheiveheami ja
buoremus vejolaš areálavuođu,
mii sáhttá addit ealáhussii dárbbašlaš
nanusvuođa ja vejolašvuođaid heivehit
iežas dálkkádatrievdamiidda.
Boazodoalu guovdu leat álo leamaš
iešguđet meari boraspiret, mat leat
láhkáseaset váikkuhan
boazodoalu. Go boazu lea birrajagi meahcceguohtumiin, de lea baozodoallu hárjánan
boraspiriide. Maŋemus jagiid leat boraspirevahágat
datte leamaš nu stuorrát ahte dat
boazodoalu čalmmiiguin leat gierdameahttumat. Boazodollui
ja eiseválddiide lea hástalussan gávdnat čovdosiid
mat unnidit boraspirevahágiid, ja mat sihkkarastet árbevirolaš nomádalaš
boazodoalu boahtteáiggi.
Boazoguohtuneatnamat šaddet vásihit
dađistaga eanet deattu eará eanangeavaheddjiid
geažil. Ovdamearkan dasa leat geaidno- ja čázádathuksemat,
Suodjalusa doaibma, bartahuksen, ođđa
eatnamiid gilvin, bivdo- ja astoáiggedoaimmat ja maŋemus
jagiid lassánan bieggamillohuksenáigumušat. Lassánan
dienashommát almmolaš buohkaidrievtti
olis leat maiddái ásahan hástalusaid
boazodollui, go diekkár doaimmat sáhttet šaddat
nu viidát ja dáhpáhuvvat áiggiid
goas sáhttet leat stuora vahágin
boazodollui. Dihto dilálašvuođain
sáhttá unna sisabahkkemaš
billistit olles jahkodatvuogádaga. Dan dihte sáhttá
eará meahccegeavaheapmi álkit šaddet riidduáššin.
Boazodoallorievtti geográfalaš viidodat
lea leamaš guovddážis
erenoamážit Lulli-Trøndelága/Hedmárkku
boazodoalloguovllus maŋemus jagiid. Duogážin
lea vuosttažettiin Alimusrievtti duopmu Korsjøfjell-áššis,
Rt. 1988 s. 1217. Dán áššis
lea Alimusriekti gávnnahan ahte dihto mearriduvvon
guovllus boazodoalloguovllu siskkobealde ii leat ásahuvvon
boazodoalloriekti dološ áiggi geavaheami rájes.
Ovdal dán duomu ledje boazodoallu ja hálddahus
rehkenastán ahte boazodoalloguovllu rájiid
siskkobealde lea riekti doaimmahit boazodoalu. St.dieđ.
nr. 28 (1991 – 1992)
Nana bissovaš
boazodoallu anii dán hui guovddážin,
ja boazodoalloláhka árvaluvvui rievdaduvvot. Čoavdin
dihte čuolmma boazodoallorievtti geográfalaš
viidodaga birra, de rievdaduvvui boazodoallolága
2. § 1996:s nu ahte lágas daddjo njuolga
ahte meahcceguovllut boazodoalloguovllu siskkobealde adnojuvvojit
lobálaš boazoguohtuneanamin, jus
eará ii čuvoš erenoamáš
riektedilálašvuođain, geahča
muđui mearkkašumiid 4. paragráfii
10. kapihttalis. Dasa lassin rievdaduvvui boazodoallolága bággolotnunváldi
nu ahte stáhta oaččui
vejolašvuođa bággolotnut
boazodollui vuoigatvuođaid sámi
boazodoalloguovlluid siskkobealde, gos duopmostuolut leat gávnnahan
ahte ii leat boazodoallovuoigatvuohta. Alimusriekti celkkii golggotmánu 24.
beaivvi 1997 duomu Aursunden-áššis,
Rt. 1997 s. 1608. Alimusriekti gávnnahii ahte vissis
guovllus sámi boazodoalloguovllu siskkobealde ii
leat ásahuvvon boazodoalloriekti. Riast Hylling ja
Femunden orohagat leat dan rájes ovddidan ohcamiid
bággolotnut guohtunvuoigatvuođa
guovlluin maidda Alimusrievtti duomut Aursunden- ja Korssjøfjell-áššiin
gusket. Bággolotnunohcamiid olis lea Eanandoallo-
ja borramušdepartemeanta nammadan govda šiehtadallanlávdegotti šiehtadallat
boazoguohtunsoahpamušaid guoskevaš
eananeaiggádiiguin. Ulbmilin lea oažžut áigái
dássedis šiehtadallančovdosiid
main buohtalasat doallá lagas oktavuođa
boazodoaluin ja guoskevaš suohkaniiguin.
