Sámedikki 2009 doaimma birra

2.11.6.1 Finnmárkkuopmodat

Sámediggi, Finnmárkku fylkkagielda ja Finnmárkkuopmodat dollet gulahallančoahkkimiid juohke jahkebealis. Čoahkkimat dollojuvvojit Sámedikki ja Finnmárkku fylkkagieldda gaskasaš ovttasbargošiehtadusa vuođul, mas daddjojuvvo ahte bealit galget «láhčit dilálašvuođa buori ovttasdoaibmamii Finnmárkkuopmodagain». Čoahkkimiid fáddán lea earret eará leamaš Finnmárkkuopmodaga beaggin ja Finnmárkkuopmodaga boahttevaš badjebáhcaga hálddašeapmi.

2.11.6.2 Sámi vuoigatvuođalávdegoddi II – viidáset čuovvoleapmi

Sámediggi lea Sámi vuoigatvuođalávdegotti II barggu oktavuođas doallan álbmotčoahkkima guoskevaš guovlluin háhkan dihtii evttohusaid ja oaiviliid, ja vai lea beassan oahpásmahttit Sámedikki politihkkii.

2.11.6.3 Suodjaleapmi

2010 Stáhtabušeahtas biddjojuvvojit ovdan álbmotmehciid ja eará stuorra suodjalanguovlluid ođđa hálddašanmálle. Sisdoallu ja teaksta dávista Sámedikki ja Birasgáhttendepartemeantta gaskasaš proseassa konsultašuvdnabohtosii. Dálá ja ođđa álbmotmehciid hálddašeapmi galgá dáhpáhuvvat gielddaidgaskasaš álbmotmeahccestivrra/suodjalanguovlostivrra bokte. Álbmotmeahccestivrrain galget leat sihke guoskevaš gielddaid ja fylkkagieldda álbmotválljen áirasat. Dakkár guovlluin gos leat sámi beroštusat, galgá dan lassin Sámediggi nammadit áirasiid. Sámedikkis ja Birasgáhttendepartemeanttas leat vuorrohálešteamit dan birra guđe málliid galgá válljet báikkálaš ja sámi oassálastimii suodjalanguovlluid hálddašeamis. Dan birra čađahuvvojit konsultašuvnnat.

Sámedikkis ja Birasgáhttendepartemeanttas lea ovttamielalašvuohta vuvddiid suodjaleami suodjalanláhkaásahusaid hárrái. Ovddeš ovttamielalašvuohta suodjalanplánaid birra sámi guovlluin jotkojuvvui suodjalanláhkaásahusas Holmvassdalena luonddumeahci várás Grane suohkanis Nordlándda fylkkas, ja Trostenelva luonddumeahci várás Roan suohkanis Mátta-Trøndelága fylkkas. Mølmannsdalslia, Dragåsvollen, Samsjøen ja Nålbogen luonddumehciid vuovdeguovlluid várás sámi boazoguohtunguovlluid olggobealde lea boahtán teaksta láhkaásahussii mii váldá vuhtii ahte boazodoallu dattetge sáhttá doaibmat guovlluin johttima, guohtuma ja bođu bohccuid ohcama oktavuođas.

Davvi-Trøndelága fylkkamánni lea Sámediggái dieđihan ahte plánejuvvo álggahuvvot plánaproseassa Dåapma álbmotmeahci hárrái Nord-Fosen suohkanis Namdalseidis ja Verranis Davvi-Trøndelágas, ja Åfjord, Osen ja Roan suohkaniin Mátta-Trøndelágas. Evttohus boahtá guoskevaš suohkaniin háleštemiid vuođul Fosen/Njaarke orohagain. Evttohus boahtá olggobealde stuorradiggedieđáhusa álbmotmehciid riikkaplána birra, ja galgá gehččojuvvon vuostecealkkan daidda ollu bieggafápmo- ja fápmojođasprošeaktaplánaide Fosenis. Sámediggi lea gáibidan ahte ferte Dåapma álbmotmeahci suodjalanbargui ásahuvvot bargolávdegoddi mas leat guoskevaš sámi beroštusaid áirasat, dás maiddái Fosen/Njaarke orohagas.

Sámediggi ja Birasgáhttendepartemeanta leaba konsultašuvnnaid bokte soabadan suodjalanláhkaásahusaid ja sisdoalu Lomsdal-Visten álbmotmeahci/Njaarken vaarjelimmiedajve, ja Strauman suodjemeahci ja Sjunkhatten álbotmeahci várás Nordlánddas. Ovddeš soabadeapmi suodjalanplánaid oktavuođas sámi guovlluin lea jotkojuvvon, ja mielde leat boahtán ođđa mearrádusat dan birra ahte suodjalus ii galgga hehttet ávkkástallama luondduávdnasiiguin mat čatnasit sámi kultuvrii. Sámediggi lea čoahkkimis Nordlándda fylkkamánniin ja guoskevaš gielddaiguin soabadan dan bargojoavkku čoahkádusa, mii galgá ráhkadit hálddašanplána for Lomsdal-Visten álbmotmeahci ja Sjunkhatten álbmotmeahci várás . Dát lea maid čielggaduvvon guoskevaš orohagaiguin.

Romssa fylkkamánni lea váikkuhusčielggadusaid ja gulaskuddancealkámušaid vuođul rávven Luondduhálddašandirektoráhtii ahte ásahuvvo álbmotmeahcci Beardui namain Rohkunborri álbmotmeahcci. Romssa fylkkamánni ii čađahan konsultašuvnnaid Sámedikkiin ja eare guoskevaš sámi beroštusaiguin, vaikke vel Sámediggi bivddii dakkár konsultašuvnnaid dollojuvvot. Sámediggi áigu čielggadit Luondduhálddašandirektoráhtain ja Birasgáhttendepartemeanttain mo konsultašuvnnat galget čađahuvvot viidáset áššemeannudeamis. Sámediggi atná sihke Gielas ja Hjerttind/Altevatn/Fagerfjell orohagaid, ja Talma čearu Ruoŧas, njuolgga guoskevaš sámi beroštussan maid stáhta eiseválddit fertejit konsulteret lassin Sámedikki.

2.11.6.4 Minerálat

Stuorradiggi dohkkehii 2009:s minerálalága. Mearriduvvon láhka ii váldde vuhtii Sámedikki oainnu mii earret eará deattuha ahte sámi beroštusat Finnmárkku olggobealde galget fuolahuvvot. Dat mearkkaša ahte stáhta sáhttá addit sihke iskan- ja rogganlobiid Finnmárkku olggobealde almmá dieđitkeahttá Sámediggái. Doppe eai árvvoštallojuvvo sámi deasttat eai ge dat deattuhuvvo, ja Sámediggi ii konsulterejuvvo. Sámedikki oaidnu lea ahte dát lea čielgasit álbmotrievtti rihkkun.

Sámediggi lea addán cealkámuš Finnmárkkuopmodaga njuolggadusevttohussii mo geavahit eanaeaiggáda minerálaid dan eatnamis maid Finnmárkkuopmodat stivre ja hálddaša. Sámediggi deattuha ahte eanaeaiggádiid minerálaid iskkadeapmi ja roggan sáhttá dušše dáhpáhuvvat šiehtadusa vuođul eanaeaiggádiin dahje bággolonisteami vuođul. Sámedikki árvalus lea muhtumassii mielde eanaeaiggáda minerálahálddašannjuolggadusain. Áššiin rievdaduvvon meahcceávkkástallama birra lea Sámedikki oaidnu dat ahte Finnmárkkuopmodat galgá iehčanassii árvvoštallat rievdadusaid mearkkašumi sámi kultuvrii, boazodollui, meahcceávkkástallamii, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii. Dát guoská maid daidda lobiide minerálalága vuođul, maid minerálahálddašandirektoráhta lea árvvoštallan finnmárkkulága vuođul.

Sámediggi lea addán celkámuša Báktehovdii Sydvaranger Gruve ASa ohcamii oažžut mihtiduvvot, ja rogganlobi, oktiibuot 15 guovllu Mátta-Várjjaga gielddas. Mihtidanguovllut leat sihke siskkobealde ja olggobealde Sydvaranger Gruve konsešuvdnaguovllu. Sámedikkis eai leat mearkkašumit daidda mihtidanguovlluide mat leat ollásit konsešuvdnaguovllus. Dát lea dieđihuvvon ovdal, dainna eavttuin ahte roggama joatkin ii mielddisbuvtte ođđa sisabahkkemiid ja rievdaduvvon muddemiid. Sámediggi lea baicce vuosttildan ahte addojuvvo rogganlohpi dain guovlluin mat leat konsešuvdnaguovllu olggobealde. Ággan lea geavahuvvon ahte Báktehoavda ii leat árvvoštallan rogganlohpeohcama finnmárkkulága ja Sámedikki rievdaduvvon meahcceávkkástallama njuolggadusaid vuođul. Sámediggi lea bivdán ahte čađahuvvojit konsultašuvnnat gaskal stáhta eiseválddiid ja Sámedikki jus árvvoštallojuvvo addit rogganlobi dain guovlluin mat leat konsešuvdnaguovllu olggobealde. Sámediggi ii leat dán rádjai ožžon vástádusa jearaldahkii ahte čađahit konsultašuvnnaid.

2.11.6.5 Mohtorjohtalus meahcis

Sámediggi lea mieđihan rievdadussii mohtorjohtalusláhkii mii nanne meahcceávkkástallama vejolašvuođaid. Lea aiddostahttojuvvon ahte rievdadus ii gáržžit eará vuodjindárbbuid. Birasgáhttendepartemeanta áigu konsulteret Sámedikki dan oktavuođas go sii leat dieđihan ahte mohtorjohtaluslága guorahallan galgá loahpahuvvot.

2.11.6.6 Šiehtadus Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtain

Sámediggi ja Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta leaba soabadan čađahit konsultašuvnnaid energiijaáššiin. Direktoráhta lea Oljo- ja energiijadepartemeantta vuollásaš ja ráhkkanahttá ja meannuda buot konsešuvdnaáššiid mat gusket huksemiidda energiijalága vuođul. Danne deaivvada Sámediggi dávjá direktoráhtain huksen- ja areálaáššiin, ja stáhta eiseváldin lea Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta geatnegahttojuvvon čađahit konsultašuvnnaid Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskasaš bajimus konsultašuvdnašiehtadusa vuođul. Ovttasbargošiehtadus lea Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskasaš bajimus konsultašuvdnašiehtadusa aiddostahttin.

2.11.6.7 Konsultašuvnnat bieggamillopárkkaid birra

Varanger kraft AS lea ohcan konsešuvnna beassat hukset bieggamilluid Rákkočerrui Beralvágis. Sámedikkis leat leamaš konsultašuvnnat Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtain konsešuvdnaohcama birra. Sámediggi deattuhii hástalusaid guovtti dili ektui, namalassii sámi kulturmuittuid ja boazodoalu. Konsultašuvnnat leat loahpahuvvon ja Sámediggi ii leat duhtavaš dainna ahte ii Rákkočearu huksenplánaid oktavuođas ge mieđit direktoráhta dasa ahte berre čađahit iskkademiid kulturmuitolága vuođul ovdalgo konsešuvdnaohcan meannuduvvo. Guoskevaš orohat ja doaibmabiddjit lea soahpan ráddjehusaid plánaguovllus ja heivehemiid boazodollui. Sámediggi sáhtii dáid proseassaid vuođul miehtat dasa ahte Rákkočearu bieggamilluid huksemis eai leat mearkkašahtti hehttehusat guovllu boazodollui.

Sámediggi lea ožžon dieđu oktan váikkuhusčielggadusprográmmain Kalvvatnan bieggafápmorusttega huksema birra Bindal suohkanis Nordlánddas. Plánejuvvon huksen guoská sihke luonddu- ja kulturbirrasii. Huksemis sáhttet leat negatiivva váikkuhusat sihke guovllu sámi kulturmuittuide ja boazodollui. Sámediggi ja Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta leat čađahan konsultašuvnnaid váikkuhusčielggadusprográmma birra. Boazodoalu oktavuođas anii Sámediggi erenoamáš deaŧalažžan ahte ovdalis čađahuvvon ja ođđa plánejuvvon sisabahkkemat galge biddjojuvvot vuođđun čielggadeapmái. Sámediggi válddii vuhtii ahte ii leat vejolaš soabadit Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtain buot mearkkašumiid ektui mat ledje čielggadanprográmmii. Sámediggi áigu váldit ovdan dárbbu eanet konsultašuvnnaide go vejolaš konsešuvdnaohcan oktan váikkuhusčielggademiiguin biddjojuvvo ovdan.

Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta lea vuoruhan njeallje bieggafápmoprošeavtta Fosenis loahppameannudeami oktavuođas. Suohkanat maidda dat guoská leat Roan, Åfjord, Bjugn ja Osen Mátta-Trøndelágas ja Flatanger Davvi-Trøndelágas. Orohat masa dat guoská, lea Fosen orohat. 4 bieggafápmoprošeavtta leat maŋiduvvon. Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta rávve viidáseappot ahte vel 11 bieggafápmoprošeavtta plánen loahpahuvvo ja ahte prošeavttat formálalaččat gessojuvvojit ruovttoluotta gulaskuddancealkámušaid geažil. Dalle ii oro bieggafápmorusttegiid huksen šaddat nu viiddis go álggos orui šaddamin. Dán oaidná Sámediggi positiivan sámiid bealis. Muhto ain leat muhtun prošeavttat main sáhttet leat negatiiva váikkuhusat sámi beroštusaide ja sámi kultuvrii. Dáid plánejuvvon prošeavttaid geažil leat Sámedikkis konsultašuvnnat Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtain.

2.11.6.8 Mearraenergiijaláhka

Sámediggi ja Oljo- ja energiijadepartemeanta leaba konsultašuvnnain juksan ovttamielalašvuođa mearraenergiija hárrái. Láhka gusto ávkkástallamii ođasmuvvi energiijaresurssaiguin vuođđolinjá olggobealde ja áigumuššan lea deattuhit deastta sámi kultuvrii go addojuvvo areála- ja konsešuvdnaohcanlohpi.

2.11.6.9 Goliat-fealtta huksen ja doaibma Barentsábis

Sámedikkis leat leamaš konsultašuvnnat Oljo- ja energiijadepartemeanttain Goliat-fealtta birra. Bealit gávnnahedje ahte ii lean vuođđu juksat ovttamielalašvuođa áššis. Bealit eai juksan ovttamielalašvuođa álgoálbmotfoandda hárrái petroleumadoaimma oktavuođas dahje livčče go sámiin sierra vuoigatvuođat petroleumaresurssaide. Dan vuođul go ii leat ovttamielalašvuohta lea Sámedikki árvvoštallama mielde nu ahte ii leat doarvái buorre vuođđu guorrasit huksemii ja doibmii Goliat-fealttas. Sámedikki oainnut bohtet rivttes láhkai ovdan Stuorradiggeproposišuvnnas.