3.7 Dearvvašvuohta
Sámedikki jahkedieđáhusa
2.6 kapihttalis 2.6
Dearvvasvuohta čujuhuvvo dasa
ahte Sámediggi lea bargan dan ala ahte mánáid-
ja bearašsuodjalanođastus
galgá vuhtii váldit sámi
mánáid ja nuoraid
gielalaš ja kultuvrralaš identitehta.
Mánáid-, nuoraid-
ja bearašetáhta
davvi regiovnnas lea erenomáš ovddasvástádus
fállat sámi álbmogii
buori bearaš- ja mánáidsuodjalanfálaldaga. Bargu
ovttaidahttit sámi perspektiivva gullá regiovnna
doaibmaplánaide. Mánáid-,
nuoraid- ja bearašdirektoráhta
lea ee. jorgalahttán sámegillii
diehtojuohkinávdnasiid mánáid
ja nuoraid vuoigatvuođaid birra bággogeavaheamis
mánáidsuodjalanásahusain.
Mangfold og likeverd doaibmaplána nogai
2005. Dearvvašvuođa-
ja fuolahusdepartemeanta ja Sámediggi ovttasbarget
plána doaimmaid joatkimiin. Plána
váldoprinsihpat leat vuođđun
joatkkabargui. Plánas lea okta váldoprinsihppa
dan mihttu ektui ahte galget leat seammaárvosaš bálvalusat,
ja makkár erenomáš hástalusat
de šaddet sámeálbmogii.
Sámedikki, Dearvvašvuođa-
ja fuolahusdepartemeantta, Bargo- ja searvadahttindepartemeantta
ja Sosiála- ja dearvvašvuođadirektoráhta
gaskkas lea ásahuvvon ovttasbargojoavku
hálddahuslaš dásis.
Okta bargu dán joavkkus lea konkretiseret
doaibmaplána doaimmaid čuovvoleami.
Oassin ráđđehusa
ja Sámedikki gaskasaš ráđđádallanortnega
lea Sámedikkiin vel lassin ráđđádallon
fuolahusbálvalusa ja nationála dearvvašvuođaplána
stuorradiggedieđáhusa
barggu oktavuođas.
Seammaárvosaš ja
geavaheaddjimielvákkuheami ulbmil lea guovddážis
Psyhkalaš dearvvašvuođa
nannenplánas. Dál
leat ceggemin sámi gealboguovddáža rávisolbmuide
ja nuppi mánáide
ja nuoraide. Klinihkalaš váldohástalussan
lea belohahkii nannet gealbbu gielas ja kultuvrras ja máŋggakultuvrralaš áddejumis,
ja belohahkii rahpat doaimma dutkamii ja ovddidit dakkár vuogádaga
mii klinihkalaš vásáhusaid
gaskkusta.
