Sámepolitihka birra

2.7 Oaidnu olmmoščearddaid gaskavuođaide nuppástuvvá

Rievdan oainnus sámi vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš kultuvrra hárrái álggii almmatge, ovdal juo go sihkarvuođapolitihkalaš bealit gustogohte ollásit, 1860-logu rájes.

Norgga našuvdnahuksen mii duođas álggahuvvui moadde logijagi maŋŋil 1814, lea dán oktavuođas fuomášan veara. Váldoulbmil lei hukset sierra norgalaš álbmotlašidentitehta, ja sajáiduvvat máilbmái, erenoamážit ránnjáálbmogiid ektui – ruoŧŧilaččaid ja dánskalaččaid ektui. Dákkár oktavuođas čađahuvvui stuorra bargu čájehan dihtii ahte Norgga álbmogis lei unnimustá seammá guhkes ovdahistorjá Skandinavias go dánskalaččain ja ruoŧŧilaččain, dahje ahte Norga rievtti mielde lei bisuhan siskkáldas iehčanasvuođa maiddái dánskaáigodagas.

Dán oktavuođas lea maiddái «norgga historjjálaš skuvla» deaŧalaš. Dán skuvllas lei nu gohčoduvvon sisafárrenteoriija deaŧalaš. Sisafárrenteoriija almmuhuvvui vuosttas geardde 1828s. Rudolf Keyser almmuhii dán teoriija go logaldalai Davviriikkaid historjjá álggahanoasis.

Vaikko dát oahppa ii biehttal sámiid boaresáigásaš ássama Norgga rájáid siskkabealde, de čuovgá čađa ahte dážat meroštallojuvvojit «čuvgejuvvon» olmmoščeardan mas lea bajit dási boares servodatstruktuvra. Nuppi bealis meroštallojuvvojit sámit vuolit dási olmmoščeardan sihke vuoiŋŋalaččat ja rumašlaččat, iežaset soaittáhagas johtti, vilda, roavva ja heajos eallinvugiin. Studeanttat geat guldaledje Keysera logaldallamiid, ja geat oahpásmuvve su dieđalaš čállosiidda, ožžo čuovvovaš gova sámiin ja sámiid/dážaid gaskavuođas:

Sámi álbmot lea álgoálggus vilda, olbmuidvuođakeahtes 1 ja vádjoleaddji álbmot. Sii ledje nuortan ja davvin boahtán dan eatnamii mii maŋŋil šattai Norgan, oalle aitto ovdal go germánalaš, norrøna sisafárren álggii.

Sámit leat dážaid ektui vuolit dási álbmot, sihke vuoiŋŋalaččat, rumašlaččat ja vearjoteknihkalaččat. Dan dihtii lei norrøna álbmotčerdii álki duvdit johtti sámeálbmoga boaittobealle guovlluide, dahje osohahkii luottahuhttit sámiid sisafárredettiin. Johtti sámi álbmot ii eaiggáduššan eatnamiid. Sii eaige bargan eana- ja bealdodoaluin. Danne dážat oamastedje ávdin eatnamiid gosa sii ásaiduvve. Okta deaŧalaš oassi lei ahte doppe gosa germánalaš olmmoščearddat ásaiduvve, de eaiggádušše dušše sii eatnamiid ja vuođđudedje stáhta. Álbmot lei luđolaš dáža boanddat. Eatnamiid eaiggáduššanvuoigatvuohta ii lean ságas ovdal go sisafárrejeaddji dážat ásaiduvve, oamastedje eatnamiid ja ásahedje árbevuoigatvuođa. Sámit eai lean, nappo, álbmoga oassin. Sii eaige lean oassin dan riektevuogádagas/riekteservodagas maid davvigermánalaš olmmoščerdii gullevaš dážat ledje huksen Norgga eatnamii.

Keysera dieđalaš čállin, oktan su máŋggalotjahkásaš universitehttaoahpaheaddjedoaimmain Kristianias, veadjá leamaš deaŧalaš Norgga ođđa ámmátolbmuid oainnu hábmemii ahte sámiid ja dážaid gaskkas leat kvalitatiiva erohusat – ja nu lea su bargu maiddái leamaš vuođusin sámepolitihka rievdamii. Dát rievdadusat ja sisafárrenteoriija bivnnutvuohta gullet oktii. Historjádutkit geat leat dáinna gažaldagain bargan, čájehit namalassii ahte teoriija, mii lei hui beroštahtti dáža álbmotlaš dovddu huksemii, johtilit šattai nana duohtavuohtan Norggas.

Dákkár teorehtalaš duogáš, sihkarvuođapolitihkalaš árvvoštallamiid bálddas mat gustogohte, dahká álkibun čilget garra dáruiduhttinpolitihka mii biddjojuvvui fápmui.

1850-logu rájes gávdná maiddái ollu ovdamearkkaid nállejurddašeamis ja nállehierarkiijas 2 sáme- ja kvenapolitihka oktavuođas. Nállehierarkiijas lei áralaš ja germánalaš nálli bajimusas, ja sámit ledje vuolimusas. Sosiáldarwinisttalaš jurdagat badjánišgohte maiddái 1800-logu loahpas, ja dát jurdagat vedjet maiddái váikkuhan nállehierarkiija oidnui. Ovdamearkka dihtii čilgejedje ámmátolbmot ahte suohkanstivrrain ledje unnán sámi ja kvena áirasat dan dihtii go namahuvvon joavkkut ledje dohkkehan dáža náli intellektuála buoretvuođa. Dán ideologalaš dilis ilbme maiddái ollu čilgehusat mat čájehit makkár oainnut Norgga njunuš servodatjoavkkuin ledje dán golmma olmmoščeardda antropologalaš iešvuođaide ja árvui. Sámit dahje sámi joavkkut meroštallojuvvojedje dávjá «degenererejuvvon» dahje «vuolit dási nállin». Kvenat sáhtte meroštallojuvvot oalle ceavzilis joavkun, muhto dážat meroštallojuvvojedje eará joavkkuid buorebun sihke rumašlaš ja vuoiŋŋalaš ahtanuššamis. Dážain ledje germánalaš náli buoremus iešvuođat, ja sii ledje muhtun dárkojeddjiid mielas «ráđđejeaddji nálli». Statistihkalaš guovddášdoaimmadat (Statistisk sentralbyrå) geavahii maiddái seamma sullasaš meroštallamiid daid álbmotlohkamiid oktavuođas mat čađahuvvojedje multietnalaš 3 guovlluin.

Nuppi oasis 1800-logu rájes doaimmai vel kolonialiserenjurdda dáruiduhttinpolitihka nannejeaddjin – lei jurdda lulli Norgga olmmošeatnatvuhtii čáhkkehit saji davvin. Goappašiid ulbmiliid oktavuođas lei ávkkálažžan oažžut etnalaš dážaid ásaiduvvat davás, ja mearriduvvojedje ovddut ja ruhtaveahkit dážaide geat fárrejedje davimus ámtii – Finnmárkui. Ulbmilin lei hukset vuostedeattu «amas álbmogiid» vuostá – sámiid ja kvenaid vuostá. Dákkár politihkka jotkojuvvui máŋgga sajis gitta nuppi máilmmesoađi rádjai.