4.8 Guolástusgažaldagat
4.8.1 Guolástus- ja riddodepartemeantta ja Sámedikki
oktavuohta
Sámediggi ja Guolástus- ja riddoministtar dollet jámmadit čoahkkimiid.
Nu dovddiida Guolástusdepartemeanta Sámedikki
oaiviliidda, ja sámi riddo- ja vuotnaguovlluid problematihka
sámi belii-de. Oppalaččat
addá dát oktavuohta Sámediggái
vejolašvuođa váikkuhit
guolástuspolitihka. Guolástus- ja riddoministtar
galledii Sámedikki Kárášjogas
2004’ čavčča.
4.8.2 Gonagasreabbábivdu
Vai gonagasreabbá oarjjás leavvama galggai
sáhttit ráddjet, fertii Norga ovttas Ruoššain 2004:s
mearridit gonagasreabbá oktasašhálddašeami
oarjjabealráji, ja dat lea 26 guhkkodatgráda nuortan
(26° Ø) (Ø = øst = nuorta).
1
Borgemánu 6.b. 2004:s dohkkehii Guolástusdepartemeanta
gonagasreabbábivddu njuolggadusaid 26° Ø oarjjabealde,
mii rahpá friddja bivddu ja bidjá luoitingildosa
olles Norgga siskkit mearaid, mearraterritoriija ja ekonomalaš avádaga
reabbábivdui 26° Ø oarjjabealde. Bivdolohpi 26° Ø oarjjabealde
ii leat ráddjejuvvon. Vai gonagasreabbát mat leat
bivdojuvvon 26° Ø nuorttabealde eai galgga seahkánit
oarjjabeallái, de eai beasa fatnasat main lea gonagasreabbáearri
dán ráji nuorttabealde seammás bivdit gonagasreabbá 26° Ø oarjjabealde.
Suoidnemánu 8.b. 2004:s mearridii Guolástus- ja
riddodepartemeanta láhkaásahusa 26° Ø nuorttabeale
gonagasreabbábivdui. 280.000 sturrosaš reabbáearis
juolluduvvojit 270.000 reabbá gávpebivdui ja 10.000
dutkanbivdui. Finnmárkku mátkeealáhusa
háldui biddjo 2.000 reabbáearri. Bivdoáigi
lea čakčamánu 27.b.
rájes juovlamánu 31.b. 2004 rádjái,
ja lea dušše lohpi
bivdit varisreabbáid main lea unnimusat 137 mm
guhkkosaš skálžu.
Buohkat geat besse searvat gonagasreabbábivdui 2003:s,
besset maiddái bivdit 2004:s. Fatnasat mat servet bivdui
bohtet lassánit 2004:s, danne go bivdoguovlu lea viiddiduvvon,
referánsaáigodat leat rievdan ja danne go guhkimus
fanasguhkkodatmearri lea rievdaduvvon 21 mehterii ja unnimus fanasguhkkodatmearri
lea rievdaduvvon 6 mehterii.
Bivdofatnasiidda oanehet fanasguhkkodatmearri mielddisbuktá ahte
eanet sámi guovlluid guolásteaddjit dál
sáhttet bivdit gonagasreabbá. Departemeanta oaivvilda
ahte kvalitehta- ja sihkarvuođa ákkaid
geažil ii leat áigeguovdil dohkkehit
vel oanehit fatnasiid.
4.8.3 Riddodorskebivdu
2
Miessemánu 1.b. 2004:s mearriduvvojedje Norgga riddodorski
ráddjejuvvon suodjalanguovllut, go dalle gessojedje guolástanráddjema
vuotnarájit. Fatnasat mat leat guhkibut go 15 mehtera ja
mat guolástit dábálaš bivdoneavvuiguin,
fertejit leat dáid vuotnarájiid olggobealde go
bivdet dorski. Seammás mearriduvvui ahte lobálaš gávpedorski
jorbadeaddu ii galgga leat eambbo go 3.000 kg daidda guolásteddjiide
geat eai leat guolástuslogus. Juohke olbmo nammii biddjo 25 kg
guoli olggosfievrredanrádjin. Dát mearrádusat
suodjalit unnimus riddofatnasiid guovllu, ja nu maiddái
sámi vuotnabivdiid guovllu.
Norgga riddodorskki máddodatdilli lea dutkiid dieđuid
mielde hui heittot maiddái 2004:s. Vejolaš lassidoaibmabijut
2005:s eai leat vel árvvoštallojuvvon,
muhto vejolaš doaibmabijut guorahallojuvvojit
ovdal 2004’ loahpa.
4.8.4 Lagasvuođa- ja sorjavašvuođaprinsihppa
Sámediggi čuoččuha
(jahkedieđáhusa čuoggás
3.3.13.2 Ealáhusovdánahttin) ahte sápmelaččain álgoálbmogin
eai leat vuđolaš vuoigatvuođat
beassat hálddašit ja bivdit guoli.
Sámediggi čujuha vuosttažettiin
daidda hálddašanortnegiidda mat
dagahit ahte guolásteaddjit masset historjjálaš guolástanrivttiideaset.
Sámediggi ohcala lagasvuođa-
ja sorjavašvuođaprinsihpa hálddašeami
vuođđun. Guolástus-
ja riddodepartemeanta čujuha (vrd. st.
dieđ. nr. 10 (2003–2004)
kap. 7.1.) ahte lagasvuođa- ja
sorjavašvuođaprinsihppii
ii leat dálá searvanlágas gustovašvuohta,
jus lagasvuođa- ja sorjavašvuođaprinsihppa
mearkkaša ahte searvanlohpi galggašii
juolluduvvot geográfalaš gullevašvuođa
vuođul, go dakkár eavttuid vuođul
ii leat dál váldi juolludit searvanlobiid.
4.8.5 Regulerenráđđái
searvan
Sámediggi čujuha jahkedieđáhusastis
(kap. 3.3.12.2) ahte lea leamaš váttis
oažžut Regulerenráđi
doarjaga Sámedikki oaiviliidda reguleremiid hárrái.
GRD dáhttu deattuhit (vrd. st. dieđ. nr. 10
(2003–2004) kap. 7.1.) ahte Regulerenráđđi
doaibmá dábálaš gulaskuddanproseassa
sajis, ja lea Guolástus- ja riddodepartemeantta ráđđeaddi orgána.
Regulerenráđđi
buktá rávvagiid dasa movt Norgga eriid juogadit
Norgga guolásteddjiid gaskka, ja movt guolásteami
doaimmahit. Guolástusdirektoráhtta ráhkkanahttá Regulerenráđi čoahkkimiid,
ja ovddida rávaevttohusaid. Evttohusat digáštallojuvvojit
Regulerenráđis, ja Regulereneráđđi
addá jienasteami bokte rávvagiid Guolástus-
ja riddodepartementii. Ráđis lea
12 miellahtu, ja Sámedikkis lea okta lahttu.
