Sámedikki doaibma 2004

2.8 Kulturmuittut ja birasgáhtten

Sámi kulturmuittut ja kulturbirrasat leat hui deaŧalaš historjjálaš duođaštusat sámi eallimis ja kultuvrras áiggiid čađa. Danne deattuha Sámediggi ahte sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasiid ferte suodjalit dainna lágiin ahte dat váikkuha sámi kultuvrra nannema ja viidásetdoalvuma. Kulturmuittuid bidjan sámi dálááigeoktavuhtii addá historjjálaš máhtolašvuođa seammás go dat váikkuha kultuvrralaš gullevašvuođa vásihusa ja dihtomielalašvuođa láhttadeami birra ja dasto luonddugeavaheami birra. Sámi kultureatnadat kulturmuittuiguin ja kulturbirrasiin galgá vuhtii váldojuvvot buot areálaplánemiid oktavuođas. Sámediggi lea 2004:s joatkán ain barggu sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasiid máhtolašvuođa nannemiin.

Sámi museat lea deaŧalaš oassi Sámedikki kulturmuitobarggus. Museat leat vuođđuduvvon ávnnaslaš duođašteapmái ja materiálakeahtes kultuvrii, ja leat sámi ovdahistorjjá, historjjá ja dálá áiggi hirbmat deaŧalaš gaskkustanarenat, maiddái reflekšuvdnan ja dialogan daid birra.

Birasgáhttenbargu Sámedikkis vuođđuduvvo dássedettolaš servodatovdánahttima mihttomearrái masa biras ja luondu ieža bidjet rájiid. Luondu sámi guovlluin lea rašši. Danne fertet váldit vára luonddus dainna lágiin ahte sámi kultuvrras ja servodateallimis lea vuođđu ovdánit ja viidásetovdánahttojuvvot.

2.8.1 Kulturmuitosuodjaleapmi

Danne lea politihka ovddideapmi mii váldá vuhtii sihke sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasa ja muđui sámi kultuvrra, dan seammás go nana ceavzilis ovdáneapmi lea guovddážis, deaŧalaš oassi dan barggus maid Sámediggi lea čađahan 2004:s.

Báikkálaš sámi birrasiiguin, eanaeaiggádiiguin, doaibmabiddjooamasteaddjiiguin ja eará beroštumiiguin ja searválaččaiguin kulturmuitobarggus lea ovddiduvvon buorre oktavuohta. Dat lea addán buori vuođu sámi kulturmuittuid registreremii ja oppalaččat viiddis áddejumi kulturmuitosuodjaleapmái. Dát leat várra dat deaŧaleamos oasit sámi kulturmuitogáhttemis.

Sámediggi lea áigodagas 2001–2003 ráhkadan hálddašanplánaid Ceavccageađggi kulturmuitoguovllu ja Njávdáma nuortasámi gili váste. Hálddašanplána barggu čuovvoleapmin lea ovddasvástádus Ceavccageađggi kulturmuitoguovllu seailluheames sirdojuvvon Várjjaga Sámi Museai ja Njávdáma nuortasámi gili seailluheames fas Nuortasámi museai. Museaide leat maiddái juhkkojuvvon ruđat dáid doaimmaid goziheapmái. Dát leat buorrin ovdamearkan dasa ahte guovddáš eiseválddit leat dohkkehišgoahtán sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasiid, ja ahte sámi kulturmuitohálddašeapmi lea ovdnánan ákkastallamiinnisguin.

Jagi 2004 áigge lea Sámediggi ráhkadan ollu plánaid doaibmabijuid birra bassi sámi váriin dahje eará báikkiin maidda čatnasa dološ sámi árbevierru dahje osku. Dovdoseamos ášši lei plána geavahit Sálašoaivvi čierastanluohkkán Romssa 2014 dálveolympia gilvvuid áigge. Min iskkadeamit čájehit ahte Sálašoaivi ferte áddejuvvot automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon sámi kulturmuitun kulturmuitolága mielde. Go vejolaččat bohtet konkrehta plánat vári geavaheames, de ferte addojuvvot fágalaš árvvoštallan ja spiehkastatmeannudeapmi kulturmuitolága mielde. Vástesaš árvvoštallamat leat dahkkojuvvon eará lokalitehtaide maidda čatnasa dološ sámi árbevierru ja osku.

Sámediggi lea jagi 2004 addán doarjaga iešguđet doaibmabijuide sámi kulturmuitogáhttemis. Sámediggi hálddaša sámi kulturmuitosuodjaleami doarjjaortnega maid Birasgáhttendepartemeanta (BD) ruhtada. 2 000 000 ruvdnosaš fievrrideapmi BD:s ii leat rievdan 2002 rájes. Doarjjaortnet lea deaŧaleamos váikkuhangaskaoapmi mii Sámedikkis lea mainna háhkat báikkálaš áŋgiruššama sámi kulturmuittuid ektui. Doarjja dán lágan prošeavttaide váikkuha ovddidit máhtolašvuođa sámi kulturhistorjjá, kulturmuittuid ja kulturbirrasa birra.

Birasgáhttendepartemeanta lea fápmudan Sámediggái válddi kulturmuitolága mielde, ja dát lea geahččalanáigodat mii bistá jagi 2004 lohppii. Sámediggi háliida ortnega mas váldi kulturmuitolága mielde fápmuduvvo láhkaásahusa bokte, almmá ahte Birasgáhttendepartemeanta/Riikaantikváras lea njuolggo instruksaváldi Sámediggái beaivválaš barggus. Sámedikki, Birasgáhttendepartemeantta, Gielda- ja guovludepartemeantta ja Riikaantikvára gaskka galgá ásahuvvot bargojoavku mii galgá čielggadit dán.

2.8.2 Vistesuodjaleapmi

Vistesuodjaleapmi lea okta oassi Sámedikki ollislaš kulturmuitosuodjaleames. Sámi vistekulturmuittuide gullet priváhta ja almmolaš visttit. Bargu sámi vistesuodjalemiin lea danne oassi kulturmuitosuodjaleames, gos Sámediggi ferte leat ja lea, lávga gulahallamiin báikegottiid olbmuiguin.

Sámedikki vistehálddašanortnet S��mi visttiid suodjaleapmi ja hálddašeapmi , lea gárvvistuvvon. Hálddašanortnet deattuha dan oktavuođa mii vistekulturmuittuin lea sámi kultuvrii ja historjái. Dát lagadeapmi lea bidjan čuovgasa sámi historjái, kultuvrii ja gillii ollu giliin gos gieddebargu lea čađahuvvon, dahje konkrehta vistesuodjalanbargu lea dahkkojuvvon. Bargu lea buktán stuorra beroštumi ja aktivitehta vistesuodjalansuorggis sámi báikegottiin, ja lea váikkuhan duođaštit sámi ássama ja historjjá ollu sajiin.

Sámediggi addá rávvagiid ja doarjaga eaŋkiláššiin movt divvut ja duođaštit ráfáidahttojuvvon ja suodjalanárvosaš visttiid suodjalan- ja hálddašanplána njuolggadusaid mielde. Gávdnojit sullii 1200 automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon sámi vistti ja vel sullii 800 jukset dien stáhtusa 10–15 jagi geahčen. Boarraset visttiid divvun gáibida dávjá hui ollu resurssaid. Ráfáidahttojuvvon sámi visttiid alla lohku ja lassánan beroštupmi vistesuodjaleapmái, dagaha ahte lea hui stuorra dárbu oažžut doarjjaruđaid vistesuodjalanbargui. Juolludeami ulbmil ii leat man ge láhkai doarvái dárbbu ektui.

2.8.3 Areálasuodjaleapmi

Sámediggi lea jagi mielde gozihan sámi kulturmuitoberoštumiid ollu iešguđet lágan areáladuohtademiid oktavuođas Sámis.

Stuorra areálain rievdaduvvo árbevirolaš geavaheapmi eret. Vaikko Sámediggi lea vuostálastán Hálkavári báhčinguovllu viiddideami Finnmárkkus, ja Meavkki ja Blåtind báhčinguovlluid oktiičatnama Romssas, de leat dat dál plánejuvvomin. Guovdageainnu ja Álttá gaskka galgá huksejuvvot elfápmolinjá ja miehtá Sámi plánejuvvojit ollu bieggafápmoprošeavttat. Sámediggi lea ollu gerddiid čujuhan ahte ferte dahkat ollislaš váikkuhusiskančielggadusaid buot bieggamillopárkkaid ektui mat leat plánejuvvomin. Sámediggi deattuha ahte mii prinsihpalaččat eat leat vuostá eatnamiid ja luondduresurssaid ođđa geavaheami sámi guovlluin, muhto mii háliidit váikkuhanfámu boahtteáiggi ovdáneapmái ja sihkkarastit ahte doaibma dahkkojuvvo sámi eavttuid vuođul. Dát ii guoskka dušše bieggafápmui, muhto maiddái minerálaresurssaid roggamii ja bákteruvkedoibmii sámi guovlluin.

Nubbi eará vuohki movt čatnat areálaid leat iešguđet lágan suodjalanplánat, maidda gullá maiddái álbmotmehciid ásaheapmi. Suodjaleapmi sámi guovlluin sáhttá leat buorre sámi servodagas, earret eará danne go dat sáhttá váikkuhit olgguldas preassa hehttema ja luondduresurssaid suodjaleami vuođđun kultuvrii. Dát eaktuda dattetge dássásaš searvi suodjalanproseassa, suodjalansisdoalu ja hálddašanregime mii ii amasmuhte, muhto nanne sámi kultuvrra ealáhusaiguin ja servodateallimiin. Suodjaleapmi ii galgga šaddat hehttehussan sámi kultuvrra ja ealáhusdoaibmama ovdánahttimii. Sámediggi lea guorahallan suodjalanproblematihka guovddáš eiseválddiiguin ollu gerddiid, maŋimustá čakčat 2004 čoahkkimis birasgáhttenministtariin. Sámedikki beales rávvejuvvui ahte čuovvolit plánaproseassabarggu Divtasvuona/Hellemo geavaheami ja suodjaleami ektui ovdamearkan eará suodjalanplánaide sámi guovlluin. Sámediggi gáibida ahte suodjalanproseassat bissehuvvojit dassážii go riektedilli lea čilgejuvvon, ja Finnmárkkus dassážii go finnmárkoláhka lea mearriduvvon. Dát ovddiduvvui erenoamážit dan geažil go Sievjju álbmotmeahcci ja Várnjárgga álbmotmeahcci juo leat guovddáš gulaskuddamis. Dasto lei ovttamielalašvuohta das ahte bargu suodjalanproseassa njuolggadusaiguin, mat gusket sámi beroštumiide, galget vuoruhuvvot. Njuolggadusat leat ráhkaduvvomin ja galget meannuduvvot Sámedikkis jagi 2005 álggus.

Eará duohtademiid gaskkas lea viiddis bartahuksen stuorra váttisvuohtan dihto guovlluin. Sámediggi lea sámediggeplánas 2002–2005 árvalan ovdánanvuogi mainna gozihuvvojit máŋggat beroštumit ja geavaheaddjijoavkkut. Dán lágan ortnet gáibida nannejuvvon dialoga sámi báikegottiiguin ja beroštupmijoavkkuiguin plánaproseassas. Dáid beliid eai leat eiseválddit vuhtii váldán movt ge erenoamážit.

2.8.4 Birasgáhtten

Sámediggi lea čuovvolan riikkaidgaskasaš barggu Biologalaš šláddjivuođa konvenšuvnnain (BŠK), nu ahte lea searvan norgalaš sáttagottis čihččet beallálaščoahkkimii (COP7) BŠK oktavuođas. Sámediggi čuovvolii erenoamážit BŠK kapihttala 8(j) mas lea sáhka eamiálbmogiid árbevirolaš máhtolašvuođain. Dasto čuovvolii Sámediggi eará relevánta fáttáid nugo suodjalanguovlluid ja genaresurssaid ektui. Sámediggi fuolahii maiddái oktavuođas norgalaš sáttagotti ja eamiálbmotsáttagotti gaskka beallálaščoahkkimis.

Bievlavuodjin lea okta dain beliin mii lea mielde váikkuheamen birrasa gos mii eallit. Geavaheapmi ja lagasvuohta eatnadahkii lea rievdan áiggi mielde, ja mohtorjohtalus lea okta dovdomearka dasa. Dán perspektiivva lea hui deaŧalaš muitit njuolggadusaid hábmemis ja geavaheames, ja dasto viidáset ságastallamis bievlavuodjima birra. Sámediggi háliida searvat servodatdigáštallamii man oktvuođas hábmet buriid miellaguottuid bievlavuodjima hárrái sámi guovlluin.

Birasrihkkosat fertejit vuoruhuvvot buorebut. Mii leat vásihan ahte rihkkunáššit sámi kulturmuittuid hárrái kulturmuitolága ektui hilgojuvvojit. Dákkár rihkkumat leat leamaš sihke lobihis tráktorgeainnu ektui Tydála gielddas Lulli-Trøndelágas ja duohtademiid ektui bálvvosrieggáin Ceavccageađggi kulturmuitoguovllus Unjárgga gielddas Finnmárkkus.

2.8.5 Museat

Sámi museat leat deaŧalaš ásahusat sámi kulturárbbi hálddašeames boahttevaš buolvvaide, ja leat deaŧalaš mieldeváikkuheaddjin ođđaáigásaš sámi servodaga ovdánahttimis. Áigumuššan lea ahte museadieđáhus meannuduvvo guovvamánu 2005 dievasčoahkkimis. Dieđáhus ja mearrádus biddjojuvvo vuođđun boahtteáiggi strategalaš museapolitihkalaš bargui Sámedikkis.

Sámediggi lea sámi museaid ovddasvástádusa badjelasas váldima rájes gávdnan saji lasihit doaibmadoarjaga dáid museaide 17 %:in. Beroškeahttá das ahte stáhtabušeahtas eai leat fievrrideamit duohtavuođas movt ge lassánan. Sámediggi lea maiddái joavdan guhkás sámi museaid fágalaš nannemis ja oktiiortnemis museaođastusa bokte. Sámediggi lea dattetge sorjavaš lassiruđaid oažžumis go galgá sáhttit čađahit museaođastusa áigumušaid.

Fylkkagielddain lea ovddasvástádus guovllulaš doaibmaruđaid juolludeames sámi museaide. Dán ovddasvástádusa eai leat muhtun fylkkagielddat čuovvolan maŋŋá go Sámediggi válddii badjelasas hálddašanovddasvástádusa museain. Ovttasbargošiehtadusaid čuovvoleapmin Sámedikki ja Finnmárkku fylkkagieldda ja dasto Davvi-Trøndelága fylkkagieldda gaskka, leat dat fas addán doarjaga maiddái sámi museaide iežaset guovlluin. Sámi museat sáhttet maiddái ohcat prošeaktadoarjaga Sámedikki doarjjaruđaid bokte.

Máŋga fylkkagieldda hálddašan musea main lea sámi kultuvra ja historjá oassin iežaset doaimmas, leat dađistaga ohcan sirdojuvvot Sámedikki hálddašeapmái. Sámedikki mielas dat lea buorre. Jagi 2004 rájes lea Porsáŋggu musea čadnojuvvon Sámedikki hálddašeapmái. Mátta-Várjjaga gielda lea mearridan ahte dat háliida ahte Mátta-Várjjaga musea galgá Sámedikki hálddašeapmái. 2004:s lea Nuortasámi museai nammaduvvon gaskaboddosaš stivra, ja dat oažžu doaibmaruđaid Sámedikkis ja Mátta-Várjjaga gielddas ohcama vuođul. Stáhtabušeahtta 2005 árvalusas lea Nuortasámi musea ođđavistti ruhtadeapmi viimmat álggahuvvon.

Tabealla čájeha stáhtalaš doaibmadoarjaga ovdáneami sámi museaide 2001 rájes 2004 rádjai. Dasa lassin ožžot muhtun museat doarjaga fylkkagielddain ja gielddain.

• Sámediggi válddii badjelasas hálddašanovddasvástádusa Porsáŋggu museas jagi 2004 rájes.

• Nuortasámi musea lea ásahuvvomin ja oažžu 2004:s doaibmadoarjaga Sámedikki doarjjastivrras ohcama mielde.

Sámedikkis lea museaođastusbargguin joatkin sakka vuoruhuvvon. Bargu ođastusain 2004:s lea leamaš čohkkejuvvon guovtti museasiidda ektui Finnmárkkus.

Sámi museat, guovddáš ásahussan sámi kultuvrra ja historjjá duođašteames ja gaskkusteames, leat hui deaŧalaččat miellaguottuid duddjonbarggus. Dat movt nissonolbmuid ja almmáiolbmuid rolla sámi kultuvrras historjjá bokte čađahuvvo stuorát publikumii museain, váikkuha dán áigge miellaguottuid. Miellaguottut, dihtomielalažžan dahkan ja áddejupmi leat deaŧalaš oasit dásseárvopolitihkalaš barggus. Sámediggi áigu vuolggahit dán lágan dihtomielalažžan dahkama go lea oktavuođas museaiguin. Sámediggi áigu kártet ruđaid geavaheami kulturmuittuide ja museaulbmiliidda dásseárvo- ja sohkabealperspektiivvas.