Gå til søkGå til innholdGå til toppnavigasjonGå til lokalnavigasjon
Denne siden finnes ikke på bokmål. Til bokmål forside
Du er her:

St.dieđ. nr. 55 (2000-2001)

Sámepolitihka birra

Bla i dokumentet: < 7 Sámegiella | 9 Sámi mánáid ja nuoraid... > | Dokumentets forside

8 Miellaguottut ja informašuvdna

Artihkal 31 ILO-soahpamušas nr. 169 geassemánu 27. 1989 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain dadjá ahte galget čađahuvvot dieđihandoaibmabijut buot servodaga surggiin, ja erenoamážit daid joavkkuid gaskkas main lea eanemus njuolga oktavuohta guoskevaš álbmogiin, vai jávkaduvvojit ovdagáttut mat gávdnošežžet dáid álbmogiid vuostá. Vai dát ollašuvvá, de galget, ILO-sohpamuša mielde, adnojuvvot ­veahkkevárit váfistit ahte historjjá oahppagirjjit ja oahppaneavvut muđui addet rehálaš, rivttes ja bajásčuvgeheaddji gova dáid álbmogiid servodagas ja kultuvrras.

Giellaváttisvuođaid ja eará dilálašvuođaid geažil ledje eatnat sápmelaččain váttisvuođat oažžut seamma servodatburiid go eará olbmot. Sáhtii maiddái leat váttis fidnet barggu juos olbmos lei sámi hállannuohtta. Sámi kultuvra, ássanmálle ja valljodatvárregeavaheapmi badjelgehččojuvvui dávjá.

Sámikomitea árvalus 1959s deattastii mearkkašumi das ahte álbmotjoavkkut árvvusatne guđet guimmiideaset. 1960- ja 70-lohku lei áigodat goas sámit bargagohte oččodit ruoktot dan maid ledje manahan. Eatnagat háliidedje ođđa ja kultuvrralaččat ovttaárvosaš servodaga sámiide, ja dalle lei politihkalaš ja kultuvrralaš lieđđun. Máŋggas oaivvildedje almmatge ahte sámi kultuvra lei jápmimii dubmejuvvon ja hehttehussan viidáset gárgedeapmái.

Dáruiduhttin lea dál guđđojuvvon dássi ja juksanmearrin lea ovttárvosašvuohta dáža ja sámi kultuvrra gaskkas. Vaikko áddejupmi sámi kultuvrra hárrái dál gárgeduvváge positiivvalaččat, de leat ain muhtun miellaguottut mat leat cieggan doloža rájes.

Ráđđehus váldá hui duođas negatiivvalaš guottuid sámi kultuvrra hárrái, mat ain leat. Ráđđehus áigu bidjat johtui oanehis ja guhkes áiggi doaimmaid, maiguin jávkadit ovdagáttuid sámi kultuvra vuostá. Dan oktavuođas lea diehtojuohkin dehálaš bargu.

Ráđđehus oaivvilda ahte dárbbašuvvo dieđihanrahčamuš sámiid ja sámi dilálašvuođaid birra. Earret eará Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggu oktavuođas leat boahtán ovdan negatiiva miellaguottut sámiide ja sápmelašvuhtii almmolaš digaštallamis. Go ođđa sámevuoigatvuođalávdegoddi galgá bargat vuoigatvuođagažaldagaiguin guovlluin mat leat máddelis Finnmárkku gos lea sámi veahkadat, de mearkkaša olu oažžut ovdan mearrediđolaš ja áššálaš informašuvnna das, man birra barggus lea sáhka. Diekkár informašuvdna lea deaŧalaš juos galgá vealtat boasttuáddejumiin ja negatiiva miellaguottuid šaddanvejolašvuođain. Ráđđehus atná mánáidgárddiid ja skuvllaid deaŧalaš dáhpáhusguovddážin gaskkustit informašuvnna sámi dilálašvuođaid birra mánáide ja nuoraide.

Informašuvdna, dokumentašuvdna ja fierpmádathuksen leat guovdilis bargodahkamušat eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođa-guovddážii, vrd. kap. 3.

Ráđđehus atná vealtameahttumin nammadit departemeanttaidgaskasaš bargojoavkku, masa Sámediggi oassálastá, mii galgá ráhkadit dieđihandoaibmabidjoevttohusaid máŋggakultuvrrat ja sámi dilálašvuođaid birra.

Ovddeš áiggiid politihka vuođul, mas dihto­mielalaččat bargojuvvui beassat eret sámi kultuvrras, gárgeduvve eatnat negatiiva miellaguottut sámiid ektui.

Boksa 8.13 Etnalaš vealaheapmi sámiid vuostá Ruoŧas

1998 guorahalai Sisafárrendutkama guovddáš (Centrum for innvandringsforskning) (CEIFO), ruoŧŧelaš Áittardeaddji etnalaš vealaheami vuostá (Ombudsmannen mot etnisk diskriminering) nammasaš orgána ovddas, Ruoŧa sámiid vásihan etnalaš vealaheami. Lagabui 75 pst. jerrojuvvon olbmuin oaivvildit ahte Ruoŧŧa, muhtun muddui, lea sámevašuheaddji ja nállevealaheaddji servodat. Guorahallama mielde lei juohke goalmmát sápmelaš Ruoŧas šaddan gillát fuonušteaddji dajahusaid ja juohke viđát sápmelaš lei hiddjiduvvon ja skudniduvvon bargosajis. Sámit geat ásset árbevirolaš sámi ássanguovllus vásihit stuorámus váttisvuođaid ja sodju lea čielgaseamos nuoraid gaskkas. Oalle hárve sámit leat vásihan vealaheami nu ahte eai leat ožžon barggu dahje loana, dahje nu ahte eai leat fidnen gálvvuid dahje bálvalusaid danne go leat sápmelaččat. Ii oktage dan 372:s geat oassálaste guorahallamii lean váidán vealaheami politiijaide.

Boksa 8.14 Ruoŧŧelaš dieđihanáŋggirdeapmi sámiid birra eamiálbmogin ja sin kultuvrra birra

Raporttas, mii geahčada Ruoŧa vejolašvuođaid ratifiseret ILO-konvenšuvnna nr. 169, «Sámit – eamiálbmot Ruoŧas» («Samene – et urfolk i Sverige»), evttohuvvui dieđihanáŋggir­deapmi eamiálbmogiid birra Ruoŧas. Ruoŧŧelaš ráđđehus lea 2001 várren 6 milj. kr diekkár dieđihanáŋggirdeapmái sámiid birra eamiálbmogin Ruoŧas ja sin kultuvrra birra.

Ulbmilin lea čađahit áŋggirdeami viidát ja guhká vai diehtu, ja áddejupmi, sámiid ja sámi kultuvrra hárrái lassánivččii. Lea nammaduvvon projeaktakomitea mii 2001 galgá jođihit informašuvdnaáŋggirdeami. Komitea galgá ráhkadit strategiijaplána ja evttohit mo čađahit dieđihanáŋggirdeami 2002 rájes 2005 rádjai.

Áŋggirdeami ulbmilin lea lasihit dieđu sámiid birra Ruoŧa eamiálbmogin ja sámiid kultuvrra birra miehtá riikka. Deaŧalaš lea maiddái oažžut lasi ja guhkilmas luohttámuša sámiid ja ruoŧŧelaččaid gaskii, ja eastadit ja vuosttaldit vealaheami.

8.1 Dálá dilli

Eanaš nuorra sámiin lea dál sakka positiivvalaččat iešgovva ja áibbas eará dovddiidusduogáš go ovdalaš buolvvain lea leamaš. Sámi nuorat ja eanádatveahkadaga nuorat eai šat dušše hála guđetguimmiineaset, muhto sii hupmet maiddái guđetguimmiideasetguin ja guđetguimmiidasaset. Máŋgga nuorra sápmelažžii ii dáidde leat váttisin leat sihke sápmelaš ja norgalaš.

Lea dáhpáhuvvan positiiva gárgedeapmi eanádaga miellaguottuiguin sámiide ja sápmelašvuhtii. Eatnat norgalaččat vedjet atnit miellagiddevažžan oahppat eanet sámiid ja sámi dilálašvuođaid birra, ja gehččet sámiid kultuvrralaš ja gielalaš ođđasisvirkkosmahttima juonin positiivalažžan. Sámit deaividit áibbas eará dohkkehusa dál go dušše 20–30 jagi dás ovdal. Sámi veahkadat lea maŋimuš jagiid oassálastán árjjálaččabut servodateallimii oppalaččat, ee. mediain, politihkas ja ođđa ealáhusgeainnuin. Sámi dáiddárat ja sámi kulturguovddážat lea mearkkašahtti láhkai leamaš mielde váikkuheamen positiiva miellaguottuid beales sápmelašvuhtii, sihke riikkagottálaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain.

Nuppi dáfus ii árvvusadnojuvvo velge sámi giella ja kultuvra ollásit. Badjel čuođi jagi dáruiduhttinpolitihkka ii sihkkas eret nu álkit. Eanádatveahkadaga gaskkas gávdná olmmoš dávjá oktageardánis, stirdon oainnuid sámiid hárrái. Lassin leat eatnat sámit vásihan ahte sápmelašvuohta adnojuvvo juonin mas ii leat makkárge árvu. Eatnagat eai hálit čájehit sámi duogážeaset, eai giela, gárvvuid ja eaige eará kultuvrralaš olggosbuktinvugiiguin.

Muhtumiidda šaddá etnalaš identitehta válljen stuorra čuolbman. Máŋgasa mielas lea váttis válljet galgetgo leat dážat vai sápmelaččat. Sámi ja dáža ovttasteapmi lea váttis muhtumiidda. Dálá digaštallamis sámegiela hálddahanguovllu vejolaš viiddideami birra lea boahtá ovdan ahte muhtumat ballet givssiduvvomis juos šaddet ássat gielddas mii maiddái lea «sámegielda».

Negatiiva miellaguottut ja áŧesmielalašvuohta sámiide leat mielalaččat boahtán albma digaštallamiin dáid birra:

  • Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalus ja sámi vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide

  • Sámi oahppaplána ásaheapmi 10-jagi vuođđo-skuvlii sámegiela hálddahanguovllu guđa gielddas (O97S) – mielddisbuvttii iešguđetlágan ­vuosteakšuvnnaid

  • Sámeláhka ja lága giellanjuolggadusat

  • Báikenammaláhka ja sámi báikenamaid geavaheapmi

  • Sámi mánáidgárddit

  • Sámediggeválggat

Muhtumin leat čađahuvvon vealaheaddji akšuvnnat sámiid vuostá ja rásisttalaččat ártaduvvon bahádagut. Ovdamearkan lea riidu sámegiel ja dárogiel galbema alde. Sámegiel geaidnogalbbat leat muhtun dáhpáhusain báhčaluvvon ja biliduvvon.

Sámiid iežaset gaskkas leat maiddái negatiiva miellaguottut ja áŧesmielalašvuohta – ovda­mearkka dihtii gažaldagas gii lea «eanemus» sápmelaš, riddosámit vai boazosápmelaččat. «Sápmelašvuođa» dáfus lea árvortnet. Earret eará lea gávdnon oaidnu ahte olmmoš ii leat doarvái buorre sápmelaš juos ii leat boazoeaiggát. Lea vel veahá gaska ovdal go ollásit dohkkehuvvo ahte sápmelašvuohta ii leat čatnasan dihto kultuvrralaš eavttuide, ovdamearkka dihtii gillii, ealáhusaide, fidnui dahje dihto politihkalaš gullevašvuhtii.

Nuoraidkonfereanssas nállevealaheami ja olggušteami birra, mii lágiduvvui Sámedikkis 2001, bođii ovdan ahte sápmelaččaid gaskasaš miellaguottut dagahit ahte muhtun nuorat eai duostta hálla sámegiela. Mearrasámi nuorat, geat loidet ovdan sápmelažžan, sivahallojuvvojit duollet dálle «supersápmelažžan» rittus, ja Sis-Finnmárkkus fas eai dohkkehuvvon ollesárvosaš sápmelažžan.

8.1.1 Miellaguoddoguorahallamat

Miellaguottut sámiide ja sámi vuoigatvuođaide

Gielda- ja guovlodepartemeantta ovddas lea Romssa universitehta Sámi dutkamiid guovddáš (SESAM) 2001 guorahallan miellaguottuid sámi veahkadaga, kultuvrra ja giela hárrai nugo dat bohtet ovdan viđa aviissas Aftenposten, Nordlys (Romssa gávpogis), Finnmark Dagblad (Hámmarfeasttas), Altaposten (Álttás) ja Finnmarken (—áhcesullos). Raporta lea ráddjejuvvon áigodah­kii 1996–2000. Guorahallan siskkilda reportášaid, doaimmahuslaš kommeanttaid, kronihkaid, de-báhttačállosiid ja NTB-artihkkaliid.

Projeavtta ulbmilin lei govvidit makkár miellaguottut bohtet albma válljašuvvan aviissain sámiid ja sápmelašvuođa hárrái, ja dainna lágiin addit eiseválddiide vuđđosa hábmet dieđihanstrategiijaid ja miellaguottuid ávdnejeaddji barggu sámi gažaldagaid birra.

Guorahallan čájeha ahte beroštupmi lea suorámus mađe davvelii olmmoš boahtá, ja buot stuorámus Finnmárkkus. Positiivvalaččamus máinnašumi oažžu kategoriija «giella ja skuvla», ja boazodoallu lea rapoartta mielde máinnašuvvo fas mearkkašahtti negatiivvalaččat buot aviissain maid guorahallan siskkilda.

Miellaguoddoguorahallan – guovttegielat almmolaš bálvalus (NIBR, 2000: 17)

Gielda- ja guovlodepartemeantta ovddas čađahii

Norsk institutt for by- og regionsforskning (NIBR – Norgalaš gávpot- ja guovlodutkama instituhtta) 1999 ja 2000 guorahallama sámegiela hálddahanguovllus almmolaš bálvalusa birra (sámi ja dáru), vrd. kap. 7. Guorahallan siskkildii maiddái gažaldagaid sámegiela geavaheami birra. Maiddái informánttaid reakšuvnnat guorahallamii čujuhedje makkár miellaguottut čatnasit fáddái guovttegielatvuohta.

Lagabui 60 pst. sis geat leat vástidan oaivvildit ahte lea deaŧalaš deavdit gielddalaš virggiid guovttegielat bargiiguin ja dainna berrejit sii geain lea dákkár gelbbolašvuohta válljejuvvot ovdalii juos ohccit muđui leat ovtta dásis.

Birrasiid 70 pst. vástideddjiin Kárášjogas ja Guovdageainnus vástidit ahte sámegiella galgá leat bákkolaš oahpahangiellan vuođđoskuvllas, ja Deanu, Poršáŋggu ja Gáivuona gielddas fas vástidit dán gažaldahkii gaskal 25 ja 49 pst. ahte ii galgga leat bákkolaš.

Bures badjel bealli vástideddjiin vástidit ahte lea hui deaŧalaš dahje deaŧalaš ahte almmolaš kantuvrrat geavahit sihke sámegiela ja dárogiela iešguđet duovdagiin, ovdamearkan njálmmálaš oktavuođas olbmuiguin, iešdieđáhusa nevvodeamis ja oaju ohcanskoviin.

Leat stuorra erohusat miellaguottuid hárrái dán guđa gieldda gaskkas mat leat mielde guorahallamis. Jeavda leat Kárášjoga ja Guovdageainnu vástideaddjit positiivvalaččabut sámegiela geavaheapmái go duoid eará gielddaid ássit. Informánttain vuollel 50 jagi leat dábálaččat positiivvalaččat miellaguottut go sis geat leat badjel 50.

Boksa 8.15 Gielda- ja guovlodepartemeantta doarjja sámi ulbmiliidda

Gielda- ja guovlodepartemeanta hálddaha doarjjaortnega sámi ulbmiliidda (stáhtabudjeahta kap 541, poasta 70) Doarjja sámi ulbmiliidda). Ortnega ulbmilin lea doarjut doaimmaid mat sáhttet veahkehit seailluhit, gárgedit ja ovddidit dieđu sámi identitehta, kultuvrra ja servodateallima birra. Doarjja sáhttá addojuvvot institušuvnnaide, organisašuvnnaide ja gielddalaš doaimmaide. 2001 lea departemeanta vuoruhan ohcamiid mat gustojit giella- ja dieđihandoaibmabijuide sámegillii ja sámi dilálašvuođaid birra. Lassin leat vuoruhuvvon doaibmabijut mat nannejit oarjelsámi, julevsámi, nuortasámi/goltásámi ja mearrasámi servodagaid.

8.2 Mii sáhttá dahkkojuvvot?

Dovddiidusat eará miellaguottuid ávdnejeaddji bargguin čájehit ahte ovdagáttut ja áŧesmielalašvuohta dávjá boahtá eahpesihkarvuođas ja váilevaš informašuvnnas. Eanádatveahkadaga váilevaš árvvusatnin ja dohkkehus, ja stuorraservodaga birzzehis dillái gártadeapmi ja olggušteapmi, sáhttet mielddisbuktit ahte sii geat dáid šaddet gillát ožžot heajos iešárvvusatnima ja psykalaš ja sosiála váttisvuođaid. Myhtat ja «vádjoleaddji muitalusat» fertejit duššin dahkkojuvvot áššálaš ja rivttes informašuvnna veagas.

Kultur- ja giellaguovddážiin gos sámi giella ja kultuvra sáhttet geavahuvvot, oinnolažžan dahkkojuvvot ja gaskkustuvvot, orrot leamen positiiva beavttut, sihke báikkálašservodagaide ja ovttaskasa iešdovdui ja iešárvvusatnimii, vrd. kap. 12.1.

Máŋga gieldda leat čujuhan ahte dárbbašuvvo ortnet báikkálašservodagaide mat háliidit oahpahusávdnasiid guovllu máŋggakultuvrrat historjjás. Vuođđoskuvla lea ožžot viiddiduvvon dieđihangeatnegasvuođa sámiid ja sámi dilálašvuođaid hárrái ođđa oahppaplánaid sisabuktimiin vuođđoskuvlii. Buot mánát Norggas galget dál oahppat sámiid historjjá ja kultuvrra birra.

Mánát ja nuorat leat deaŧalaš ulbmiljoavkkut miellaguottuid hábmema hárrái. Miellaguottuid ávdnejeaddji dieđihanbargu sáhttá dáhpáhuvvat nu ahte ávkkástallojuvvojit dálá sosiála fierpmádagat, erenoamážit mánáid- ja nuoraid organisašuvnnaid bokte, lassin dasa ahte buvttaduvvojit čálalaš informašuvdnaávdnasat.

Boksa 8.16 Sámediggeválggat 1989

Vuosttas sámediggeválggaid oktavuođas sáddii Gieldadepartemeanta jienastuslohkoskovi buot jienastanvuoigaduvvon olbmuide viđa davimus fylkii. Departemeanta oaččui dan oktavuođas muhtun ráje jearaldagaid olbmuin geat ledje ožžon dán skovi sámi jienastuslohkui čálihuvvama birra:

  • «Gal dii lehpet gutneheamet. Maid máilmmiid oaivvildehpet dáinna? Ássat mii gal davábealde Sinsekryssa, muhto doppe eai leat dušše sámit geat ásset. Dán mii dáhttut čilget! Diehtit gal ahte departemeanttas lea unnán jierbmi, muhto dál lehpet váilli beallái šaddan. Gos dii dan lehpet ožžon ahte mu eamit lea sápmelaš?»

  • «Iežan 75 jagis in leat ožžon gutneheappo čálu go dá. Lean mun gal riegádan ja bajásšaddan Davvi-Norggas, muhto ii mus lea sámevarra suonain eaige sámemáttut, nu ahte dán mun gal biehttalan dohkkeheames. Inge mun lea bajásgessojuvvon gáimmadit sámiiguin.»

8.3 Doaibmabijut

  • Ráđđehus áigu bidjat doibmii miellaguoddo-/dieđihanáŋggirdemiid sámiid ja sámi dilálašvuođaid birra.

  • Ráđđehus áigu nammadit departemeanttaidgaskasaš bargojoavkku, mas Sámediggi lea mielde, mii galgá evttohit sámegielat/dárogielat dieđihandoaibmabijuid sámiid ja sámi dilálašvuođaid hárrái

  • Ráđđehus áigu ráhkadit oahpahusávdnasiid, ­sihke vuođđoskuvlii ja joatkkaoahpahussii, mat leat hábmejuvvon nu ahte ávdnejit gaskaneas árvvusatnima, gierdevašvuođa ja áddejumi sámiid ja dážaid gaskii.

  • Ráđđehus áigu álggahit DjO-doaimma mii galgá almmustahttit dárkileappot sivaid iešguđetlágan miellaguottuide sámiid ja sámi dilálašvuođaid hárrái

  • Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddážis Guovdageainnus galgá sámiid ja eará eamiálbmogiid vuoigatvuođaid duođašteapmi ja diehtogaskkusteapmi ja dieđiheapmi leat guovdilis dahkamuššan

Bla i dokumentet: < 7 Sámegiella | 9 Sámi mánáid ja nuoraid... > | Dokumentets forside