Sámedikki 2008 doaimma birra

3.8 Areála- ja biraspolitihkka

3.8.1 Luonddušláddjivuođaláhka

Dás čujuhuvvo Sámedikki jahkedieđáhussii kap 2.10.2.

Luonddušláddjivuođalága evttohus ovddiduvvui 2009 cuoŋománus (Od.prp. nr. 52 (2008 – 2009) Láhka hálddašeames luonddu šláddjivuođa (luonddušláddjivuođaláhka)). Dát ođđa láhka boahtá evttohusa mielde dálá luonddusuodjalanlága sadjái ja oasi fuođđolága ja luossa- ja sáivabivdolága sadjái, muhto fátmmasta mealgat viidát go dat lágat dahket. Láhkaevttohus sisttisdoallá maiddái luonddušlájaid, nálit ja prinsihpaid hálddašanulbmiliid movt luonddu šláddjivuođa ávkkástallat nanaguoddevaččat, njuolggadusaid vieris organismmaid birra, dihto luonddušlájaid birra, genehtalaš ávdnasiid juvssahahttivuohta ja giehtaguššama ja ráŋggášteami birra.

Evttohus vuođustuvvo luondduárvvuide, muhto nu ahte olbmuid dárbbuid sáhttá duhtadit ja servodatlaš beroštumiid vuhtiiváldit. Dás deattuhuvvo dattetge ahte luondu ieš bidjá meriid maid mii eat sáhtte hilgut nu ahte alccamet dahje boahttevaš buolvvaide ii čuoza, vrd. Vuođđolága § 110 b. Láhka áimmahuššá nanaguoddevaš geavaheami ja luonddu girjáivuođa suodjaleami, seammás go dat fátmmasta guoskevaš vuoigatvuođalaččaid ja báikkálaš servodagaid áibbas eará ládje go ovdal.

Hálddašeames luonddu mearkkaša hálddašeames eallima ja eallinvugiid vuođu. Sápmelaččat dán vásihit hui garrasit danin go luondu lea árbevirolaš ealáhusdoaimma vuođđun nugomat meahcásteapmi, boazodoallu, guolásteapmi ja eanandoallu. Luondu lea maiddái eallinguovllu dehálaš vuođđun, ja vuođđun vássánáiggi vásiheames, máhtolašvuhtii ja eallinvuohkái .

Ođđa luonddušláddjivuođalágas ja dan geavaheamis lea stuorra váikkuhus dasa movt sámi beroštumit ja vuoigatvuođat vuhtiiváldojuvvojit Norggas. Vuođđolága § 110 a ja riikkaidgaskasaš soahpamušat geatnegahttet earenoamážiid stáhtalaš eiseválddiid earenoamážit meannudit ja árvvoštallat sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima hálddašeames nanaguoddevaš geavaheami ja suodjaleames luonddu. Sámi beroštumit berrejit danin boahtit oidnosii dán lága mearridanproseassain, ja árvvoštallamis deattuhit sámi beroštumit nanaguoddevaš geavaheapmi oktavuođas nu ahte beroštumit seailluhuvvojit, eaige áitojuvvo.

Ráđđádallanprosedyrat gaskal stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki, mearriduvvon 2005 Gonagaslaš. res. bakte suoidnemánu 1.beaivvi, gustojit áššiin mat njuolga sáhttet váikkuhit sámi beroštumiid. Luonddušláddjivuođaláhka gullá čielgasit daid áššiide mas galget čađahuvvot ráđđádallamat. Departemeanta lea čađahan ráđđádallamiid Sámedikkiin láhkaevttohusa čuolbmabeliid ja fáttáid birra mat gusket sámi beroštumiide. Ovttasbargu gaskal Sámedikki ja departemeanta lea doaibman guhkit áiggi juo ja lea leamašan viiddis. Proseassa lea leamašan čorgat ja lea sisttisdoallan konkrehta ja positiiva digaštallamiid juohke ovttaskas evttohusa birra. Departemeantta bealis leat lasihan, rievdadan ja dárkilastan láhka- ja proposišuvdnateavsttas miehtandihti Sámedikki posišuvnnaid.

2008 golggotmánu 29.beaivvi ráđđádallančoahkkima beavdegirjjis ovdanboahtá ahte Sámediggeráđđi ollislaš ja oppalaš árvvoštallama vuođul evttoha Sámedikki dievasčoahkkima dohkkehit ođđa luonddušláddjivuođalága. Sámedikki gieđahalai láhkaevttohusa 2008 skábmamánu dievasčoahkkimis ja guorrasii ollásit Sámediggeráđi árvalussii áššis.

3.8.2 Ođđa minerálaláhka

Ealáhus- ja gávpedepartemeantta EGD ovddidii od.prp. nr. 43 (2008 – 2009) Láhka háhkamis ja bohkamis minerálavalljodagaid (minerálaláhka) Stuorradiggái 2009 njukčamánu 20.beaivvi. Bargu ráhkadeames ođđa ja ođđaáigahaš minerálalága Norggas álggahuvvui juo 1993. Norggas leat ollu eará minerálavalljodagat go dušše olju, ja minerálaealáhus 5 000 bargiinis ja gávpejorru 10 miljárdda ovddas dárbbaša áigeheivvolaš, einnostuvvi ja buori rámmaeavttuid. Seammás lea dehálaš dáhkidit ahte ealáhus doaimmaha doaimmas servodatlaš dohkálaš rámmaid siskkobealde, earenoamážiid danin go minerálaid bohkan sáhttá mielddisbuktit stuora luondduduohtademiid ii-ođasmuvvi valljodagain. Lea maiddái dehálaš ahte lágain sáhttá áŋgiruššat guovlluid iežaset valljodagaid, báikkálaš árvoháhkama ja bargosajiid ja vuhtiiváldimis sámiid beroštumiid.

Oktasaš lága olis oažžut álkit njuolggadusaid mat gusket buohkaide minerálasuorggis. Otne ii leat go oassi dán suorggis mii lea regulerejuvvon, mii ii leat nu vuogas. Láhka nanne servodatbearráigeahče dakko bakte ahte dat ásaha čielga geatnegasvuođaid doibmii, dáhkida ekonomalaš vuođu váfistit ja čorget ja nanne ja viiddida eiseválddiid goziheami nu ahte fátmmasta olles suorggi, ja lea mearriduvvon gealbogáibádus man buohkat geat doaimmahit minerálabohkama galget ollášuhttit. Sámiid beroštumit mineráladoaimma oktavuođas nannejuvvo dálá njuolggadusaid ektui.

Sámiid beroštumiid ja ráđđádallamat

Otná ektui de álgoálbmotberoštumit nannejuvvojit ođđa lágain. Lágas mearriduvvo ahte mineráladoaimmaid oktavuođas galgá vuhtiiváldit sámi kultuvrra luondduvuođu. Finnmárkkus mearriduvvojit ođđa njuolggadusat dieđiheami birra ja guhkit áigemearit sidjiide geat bohccuiguin barget. Seammás viiddiduvvo geatnegasvuohta kártet sámiid beroštumiid ovdal go ohcagoahtá minerálaid. Ođđa áššemeannudannjuolggadusat dáhkidit ahte sámiid beroštumit galget deattuhuvvot go meannudit bággolonistan ja doaibmalobi ohcamušaid. Vástideaddjin dán de doaibmi áššemeannudannjuolggadusat go meannudit ohcan- ja bohkanlobiid jotkojuvvojit báktelágas.

Guovlluid váste olggobealde Finnmárkku leat ođđa lágas njuolggadusat mat vuhtiiváldet sámi eananeaiggádiid dahje sámi geavahanjoavkkuid, nugomat boazodoalu. Ohcamiid ja guorahallamiid dieđihit eananeaiggádiidda ja geavaheddjiide, ja gáibiduvvo mieđáhus jus čađahuvvojit meassamat eatnamiin mas sáhttá stuora vahát.

Departemeanta lea ráđđádallan Sámedikkiin ođđa minerálalága evttohusa birra. 2005 miessemánus sohpe stáhtalaš eiseválddiid ja Sáme­dikki gaskas ráđđádallan prosedyraid. Leat lágiduv­von vihtta ráđđádallančoahkkima 2007 ođđajagimánu rájes gitta 2008 geassemánu rádjái.

Ráđđádallamat galget čađahuvvot rehálašvuođain ja dainna áigumušain ahte olahit ovttaoaivilvuođa. Dađistaga ráđđádallamiin leat goappaš ráđđádallanbealit ovddidan árvalusaid ovttaoaivilvuođa geahččalan olaheames. Láhkaevttohusa ollislašvuođa hárrái ii leat leamašan vejolašvuohta olahit ovttaoaivilvuođa. Soabatmeahttunvuohta lea vuosttažettiin leamašan álgoálbmotbuhtadasa hárrái mineráladoaimmas ja das ahte galget go mearriduvvot sierra njuolggadusat sámiid vuoigatvuođaid vuhtiiváldimis olggobealde Finnmárkku dál, vai Sámi Vuoigatvuođalávdegotti II čuovvoleami oktavuođas. Vejolaš rievdadusat minerálalágas čađahuvvojit farggamusat maŋŋil go Sámi vuoigatvuođalávdegotti II evttohusat mearriduvvojit.

Sámediggi ja departemeanta leat dađistaga miehtan mearrádusaide lága álgokapihttalis sámiid beroštumiid minerálalága oktavuođas, ahte Sámediggái ii mieđihuvvo miehtariekti mineráladoaimmaid oktavuođas, ja ahte oktasaš vuoigatvuođat namuhuvvojit ovdabarggus láhkamuddema haga. Lea maiddái evttohuvvon ráđđádallangeatnegasvuohta Finnmárkkus dain ulbmiliin ahte olahit ovttaoaivilvuođa láhkaevttohusa birra. Dáid oainnut eai loktejuvvon ráđđádallamiid loahpadettiin.

Departemeanta aiddostahttá ahte ii leat riekta ahte ráđđehus ovdal go ráđđádallamat álge lea čilgen oainnuset dasa movt sámiid vuoigatvuođat ja beroštumit galge meannuduvvot dán lágas. Leat leamašan duohta ráđđádallamat ja maiddái meannudeamit ráđđehusas ráđđádallamiid oktavuođas. Oainnut oktan fágalaš ákkastallamiiguin leat čielgasit gaskkustuvvon, maiddai daid čuoggáin main lea leamašan soabatmeahttunvuohta.

Sámedikki dievasčoahkkin ii dohkkehan láhkaevttohusa. Dievasčoahkkima mearrádusas daddjo maiddái ahte Sámediggi iige sáhte dohkkehit daid doaimmaid máid láhkaevttohusain geahččalit muddet. Sámediggi bivdá dievasčoahkkima mearrádusain ođđasit álggahit ráđđádallat, ja ahte ráđđehus ovttasráđiid Sámedikkiin geahččala gávdnat sohppojuvvot čovdosiid. Departemeanta oaivvilda ahte ii leat vuođđun ođđasit ráđđádallagoahtit ja čujuha dasa ahte ráđđádallamat loahpahuvvojedje danin go vuordimis ii lean vejolaš olahit ovttaoaivilvuođas gaskal ráđđehusa ja Sámedikki.

Departemeanta lea maiddái ráđđádallan Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin (NBR). NBR mielas lea dehálaš ahte láhka láhče árra gulahallama gaskal boazoeaiggádiid ja minerálaohcciid ja -guorahallit nu árrat go vejolaš. NBR árvalusaid vuođul rievdaduvvui láhkaevttohus. NBR háliida ođđa minerálalága dál, muhto háliida mielde sámiid beroštumiid regulerema guovlluin olggobealde Finnmárkku. Earrát dán čuoggá láhkaevttohusas lea NBR ja departemeanta gaskkas ovttaoaivilvuohta.

3.8.3 Boraspirehálddašeapmi

Dás čujuhuvvo Sámedikki jahkedieđáhussii kap 2.10.8.

Birasgáhttendepartemeanta čujuha guovlulaš boraspirenammagottiid nammadeapmái,

Ráddjemis gávcci hálddašanavádagaid ja álggaheames našunála ja guovlulaš boraspire hivvodatloguid mat mearriduvvojedje boraspiresoabahusain jagi 2004, vrd, evttoh. S. nr. 174 (2003 – 2004), ja ovdanboahtá 2005 njukčamánu 18.beaivvi láhkaásahusa nr. 242 boraspiriid hálddašeapmi (boraspireláhkaásahus) §§ 3, 4 ja 5. Guovlulaš boraspirenammagottiid nammadeami oktavuođas leat dábálaš politihkalaš prinsihpat deattuhuvvon dainna áigumušain ahte nammagottis galggai leat buorre ja ovddasteaddji čoahkádus, dákkár ásahusaid dábálaš ja formálalaš gáibádusaid mielde. Boraspireláhkaásahusa § 5 čuožžu juohke ovttaskas námmegotti ovddasteami birra.

Sámedikki ovddasta ovtta dain viđa áirasiin daid guovlluin gos lea sámi boazodoallu. Boraspireláhkaásahusa mearkkašumis §5 čuožžu ahte:

«Sámediggi sáhttá spiehkastagain válljet miellahtuid boraspire nammagoddái várrelahtuid gaskkas jus Sámedikki bistevaš lahtut eai ollášuhte goappás sohkabeali gáibádusaid dahje guovlulaš gullevašvuođa.»

Sámediggi oaivvilda ahte boraspireláhkaásahus ii doarvái bures vuhtiiváldde sámiid beroštumiid. Birasgáhttendepartemeanttas lea oktavuohta Sámedikkiin dán birra.

Birasgáhttendepartemeantta oaivvilda ahte lea dehálaš ahte leat buoremus lági mielde dieđut boraspirehivvodagaid birra, dákko bakte jahkásaš čivgamat iešguđet šlájain, vrd. Stuorradikki boraspiriid lohkomearri. Buorre vákšunvuogis masa olbmot luhttet ja mii maiddái mearkkaša báikkálaš oasálastima lea maiddái riidoeastadeaddji váikkuhus. Birasgáhttendepartemeanta oaidnu lea ahte našunála boraspiriid vákšunprográmmas lea hui alla kvaliteahta, ja prográmma oažžu riikkaidgaskasaš rámi. Boraspiriid máddodatvákšun lea garrasit vuoruhuvvon, ja bargu lea maŋimus jagiid sakka nannejuvvon. 2009 stáhtabušeahtas lea juolluduvvon 15,7 miljovdna dán bargui, mii lea 6 miljovnna lassáneapmi ovddit jagiid ektui.

Boraspiriide vaháguvvon bohccuid ovddas oažžu buhtadasa ollásit jahkásaš mearriduvvon meriid mielde.

Lassin ealli árvui buhtadas maiddái gokčá liigebuktagiid. Lassin dása juolluduvvo maiddái buhtadas čuovvugoluid ovddas čadnojuvvon juohke ealli nammii, meroštallojuvvon árvvus máid manaha boahttevaš jagiid buvttadeamis go massá rávis áldduid ja sahkkoáldduid. Buhtadas sáhttá maiddái juolluduvvot buhtadas duođaštuvvon goluide, váivvádusaid ja čuovvuvahágiid ovddas. Buhtadasláhkaásahusa mielde sáhttá máksojuvvot buhtadas daid oktavuođain go lea duođaštan boraspirevahága, ja dain oktavuođain go lea jáhkehahtti ahte boraspire dat lea vaháguvvama sivvan.

Birasgáhttendepartemeantta oaivvilda nu go Sámediggi ge ahte lea dehálaš bargat geahpidit boraspire vahátloguid. Juolludeamit eastadan ja riidováidudan doaimmaide lea danin garrasit lassanan maŋimus jagiid, ja 2009 lea ráddjejuvvon 80,5 miljovdna ruvdno dákkár doaimmaide. Boraspiresoabahusa rámmaid siskkobealde dattetge ii leat áigeguovdil rievdadit iešguđet šlájaid máddodatloguin.

3.8.4 Čázádat ja energiijaáššit, bieggafápmu

Dás čujuhuvvo Sámedikki jahkedieđáhussii kap 2.10.9.

Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta (NVE) ja Sámediggi vuolláičálle 2009 njukčamánu 31. beaivvi ovttasbargošiehtadusa ráđđádallamiid birra konsešuvdnaáššiid oktavuođas sámi guovlluin. Sámi guovlluin leat sullii 260 konsešuvdnaášši gárvvistuvvon meannudeapmái, ja šiehtadusain lea áigumuš dáhkidit ahte ráđđádallamat čađahuvvojit buori vuogi mielde.

NVE ráđđádallangeatnegasvuohta Sáme­dikkiin lea regulerejuvvon stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki gaskkasráđđádallamiid prosedyrašiehtadusain, mearriduvvon Gonagaslaš res. 2005 suoidnemánu 1. beaivvi. Ovttasbargošiehtadus gaskal NVE ja Sámedikki mearridit lagabui movt ráđđádallamat gaskal NVE konsešuvdnaeiseváldin ja Sámedikki geavatlaččat galget čađahuvvot, nu ahte NVE sáhttá ollášuhttit ráđđádallangeatnegasvuođa Sámedikki ektui.

Sámediggi sáhttá gáibidit ráđđádallamiid ovtta doaimma birra, jus dat doaibma njuolga sáhttá váikkuhit sámiid beroštumiide. Soahpamušas gaskal NVE ja Sámedikki lea mearriduvvon ahte NVE galgá álot čielggadit dáhttu go Sámediggi ráđđádallamiid čuovvovaš doaimma birra, dainna eavttuin ahte dat lea stuorit go dat máid 2005 cuoŋománu 1.beaivvi váikkuhusguorahallama láhkaásahusas leat mearridan 1:

• Bieggafápmorusttet

• Rusttetkonsešuvdna el-fápmojohtasat ja eatnan- ja mearrajohtasat

• Dollafápmorusttet ja eará boaldinásahusat

• Čáhcefápmorusttet

• Buođut ja eará rusttegat buođđuma várás dahje bistevaš čáhcevuorkká

• Rusttet mii čohkke dahje goansta golggus čohkkemis bodnečázi

• Rusttet čáhcevalljodagaid sirdimis njuoskkadatguovlluid gaskkas