Sámedikki 2009 doaimma birra

2.8.6.1 Riddoguolástuslávdegotti

Sámediggi vuoruha mearrasámi vuoigatvuođaid dohkkeheami ja nannema, ja bargá danne árjjalaččat čuovvolemiin Riddoguolástuslávdegotti evttohusa finnmárkkuguolástusláhkan. Sámediggi ja Guolástus- ja riddodepartemeanta leat šiehtadan ovttasbarggu ráhkkanan dihtii konsultašuvnnaide. Sámediggi atná deaŧalažžan gávdnat čovdosa mii lágalaččat dohkkeha guolástusvuoigatvuođa eahpitkeahtes álbmotrievttálaš rámmaid siskkobealde. Dakkár vuoigatvuođa sisdoallu ferte viidáseappot konkretiserejuvvot, ja boahttevaš hálddašanortnet ferte sihkkarastit sámi mielmearrideami resursahálddašeamis.

2.8.6.2 Luossahálddašeapmi

Sámedikki mihttomearri lea ahte sámi mearraluossabivdu galgá bisuhuvvot nu mo dat lea dál vai mearraluossabivdiid vuoigatvuođat bisuhuvvojit. Danne lea Sámediggi bargan dan ala ahte ii čađahuvvo Birasgáhttendepartemeantta ásahan konsešuvdnaortnet mearraluossabivddu várás, ja ahte mearraluossabivddu mudden rievdaduvvo ruovttoluotta 2007 ortnegii. Sámedikkis leat leamaš konsultašuvnnat jagi 2009 mearraluossabivddu muddema birra Luondduhálddašandirektoráhtain ja Birasgáhttendepartemeanttain. Muddemat mat ledje mearriduvvon 2008 várás, jotkojuvvojedje 2009:s.

Luondduhálddašandirektoráhta lea mearridan njuolggadusaid anadroma luossabivddu muddemii áigodahkii 2010 – 2014. Njuolggadusat leat mearriduvvon konsulterekeahttá Sámedikkiin. Sámediggi lea reivves Luondduhálddašandirektoráhtii čujuhan dan.

Luondduhálddašandirektoráhta lea konsulteren Sámedikki ovdalgo mearraluossabivddu muddenevttohus áigodahkii 2010 – 2014 sáddejuvvui gulaskuddamii. Lea čielggaduvvon ahte birasgáhtteneiseválddit galget konsulteret muddemiid mearrideami birra maŋŋá gulaskuddama, ja direktoráhtas galget leat sierra čoahkkimat sámi mearraluossabivdoorganisašuvnnaiguin ovdal mearrideami.

2.8.6.3 Guolásteami muddemat jagi 2009 várás

Sámedikki evttohusa vuođđun jagi 2009 guolástusmuddema oktavuođas lei mihttomearri ahte buoridit resursadili sápmelaččaide ja earáide geat bivde riddo- ja vuotnaguovlluin. Mearridettiin jagi 2009 muddemiid lea Guolástus- ja riddodepartemeanta muhtun čuoggáin mieđihan Sámediggái. Ovdamearkan dasa lea ahte uhcimus fatnasat mat bivdet dorski, leat sihkkarastojuvvon stuorát badjelmuddenproseantta, friija bivdima uhcimus fatnasiidda, mat bivdet divssu ja sáiddi giddejuvvon joavkkus, ahte fierbmečalbmesturrodat ii bajiduvvo dorskebivddus siskkobealde vuotnalinjá ja ahte snoranuohtti gildojuvvo vuotnalinjáid siskkobealde.

Sámediggi atná negatiivan rahpat šákšabivddu 2009:s Finnmárkku vuonain ja rittus go dál eat dieđe doarvái dan birra maid šákša mearkkaša biepmusráidui mariidna ekologalaš vuogádagas. Sámediggi lea viidáseappot evttohan ahte gonagasreabbá hálddašuvvo lagašvuođa ja sorjavašvuođa prinsihpa vuođul.

2.8.6.4 Dorskebiebman

Sámediggi lea addán celkámuša Omasvuona suohkanii dorskebiebmanrusttega birra. Sámedikki cealkámušas čujuhuvvo Omasvuona, Ivgu ja Gáivuona suohkaniid bargui oktasaš riddoavádatplánain. Sámedikki oainnu mielde ii berre ášši meannuduvvot ovdalgo plána lea dohkkehuvvon. Sámediggi oaivvilda viidáseappot ahte ášši lei berret meannudit plánaáššin go das leat mearkkašahtti váikkuhusat birrasii ja servodahkii. Omasvuona plána- ja doaibmastivra rávvii gielddastivrra ahte ii galgan dohkkehit rusttega. Gielddastivra lea mearridan ohcama ja addán Storfjord Torsk lobi hukset dorskebiebmanrusttega. Lohpi lea ráddjejuvvon 3 jahkái. Sámedikki vuosteákkat eai leat vuhtiiváldojuvvon suohkanstivrra mearrádusas. Ii ge Sámediggi leat ožžon dieđu mearrádusa birra.

2.8.7.1 Eanadoallošiehtadallamat

Sámediggi lea buktán árvalusaid Eanandoallo- ja biebmodepartementii eanadoallošiehtadusaid oktavuođas, ja lea muhtun muddui ožžon mieđihuvvot miljon lihtera sturrosaš mielkeearrelassáneami. Lassánan mielkeearri lea dattetge ráddjejuvvon Finnmárkui. Šiehtadallit leat ovttamielalaččat das ahte Finnmárkkus galgá leat seamma doarjjamáksomearri areálaide mat leat badjel 200 dekára go vuollel 200 dekára. Dálá máksomearri olggobealde Finnmárkku lea uhcit areálaide mat leat badjel 200 dekára. Sámediggi ii leat duhtavaš dainna ahte ortnegiidda Finnmárkku várás ii gula sámi eanadoallu Romssas ja Nordlánddas, ja áigu bargat dan ala ahte dát guokte fylkka galget gullat daidda ortnegiidda maid Sámediggi lea ožžon mieđihuvvot 2010 várás. Sámediggi háliidii konsultašuvnnaid eanadoallošiehtadusa birra ovdalgo fálaldat sáddejuvvui eanadoalloorganisašuvnnaide. Eanandoallodepartemeanta lea hilgon dán gáibádusa sihke reivve bokte ja čoahkkimis.

2.8.7.2 Dáluid bisuheapmi

Sámediggi lea ovttasbarggus Innovasjon Norge:in ja Finnmárkku fylkkamánni eanadoalloossodagain plánen prošeavtta man áigumuš lea sihkkarastit eanadoalu Porsáŋggus, Kárášjogas ja Guovdageainnus. Dilli guovllus lea balahahtti ja ollu dálut leat heaittihuvvon. Gielddat bovdejuvvojit searvat 2010 ovddasmanniprošektii. Prošeavtta vásáhusat sáhttet várra eará sámi guovlluide ge boahtit ávkin.

2.8.7.3 Eanadoalu ja boazodoalu gaskasaš riiddut

Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Finnmark bodelag:ain dan ealáhusriiddu birra Álttás mii lea gaskal eanadoalu ja boazodoalu. Sámediggi lea deattuhan ahte dát ii leat čearddalaš riidu, muhto ealáhusriidu masa sáhttá gávdnat dakkár čovdosiid maid bealit sáhttet dohkkehit.

2.8.7.4 Ráđđehusa eanadoallopolitihkka

Soria Moria-julggaštusas boahtá ovdan ahte galgá ráhkaduvvot stuorradiggedieđáhus norgga eanadoallopolitihka birra. Sámedikkis galgá leat árjjalaš rolla dán dieđáhusa ráhkadeamis. Eanandoallodepartemeanta lea dieđihan ruovttoluotta ahte Sámediggi galgá beassat searvat dán bargui.

2.8.8.1 Duoji ealáhusšiehtadus

Sámediggi ja duodjeorganisašuvnnat šiehtadallet jahkásaččat ealáhusšiehtadusa duoji várás. Čakčamánus 2009:s boatkanedje ealáhusšiehtadallamat jagi 2010 várás. Danne lea Sámediggi mearridan duodjedoaibmabijuid ekonomalaš rámma jahkásaš bušeahtas. Organisašuvnnaid gáibádusat lei stuorát go dat ekonomalaš rámmat mat ledje biddjojuvvon ealáhusšiehtadussii.

2.8.8.2 Doaibmadoarjjaortnet duojáriidda

Sámediggi lea árvvoštallagoahtán duoji doaibmadoarjjaortnega. Árvvoštallojuvvot galget doaibmadoarjjaeavttut, doaibmadoarjjaortnega beaktu ja áššemeannudeapmi ja áššejohtu. Raporta galgá leat gárvvis maŋimusat njukčamánu 1. b. 2010.

2.8.8.3 Duoji fidnooahppiortnet

Fidnooahppoortnet doajis lea álggahuvvon, ja guhtta ohcci leat ožžon fálaldaga álgit fidnooahppin. Golmmas sis leat álggahan oahppoáigodaga. Ođđa fidnooahppit váldojuvvojit sisa go jagi 2010 skuvlajahki álgá. Sámediggi lea ožžon Boazodoalu ja duoji oahppokantuvrra organiseret ortnega. Fidnooahppoortnet lea oassi lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmmas.

2.8.9.1 Sámedikki dieđáhus sámi boazodoalu birra

Sámedikki dievasčoahkkin meannudii 2009:s sámi boazodoallodieđáhusa. Sámi boazodoallodieđáhus ráhkaduvvui earret eará ságaškuššanášši vuođul boazodoallopolitihka birra maid Sámediggi meannudii, čoahkkimiid vuođul buot Norgga orohagaiguin ja čoahkkima vuođul Norgga boazosápmelaččaid riikkaservviin.

Boazodoallopolitihkalaš barggu bajimus mihttomearri lea váikkuhit dasa ahte boazodoallu jotkojuvvo ceavzilis sámi ealáhussan, ja fuolahit ja sihkkarastit kultuvrra, giela, boares vieruid ja árbejuvvon vuoigatvuođaid deaŧalaš fáktorin hálddašeamis ja láhkaaddimis. Mihttomearri mearkkaša boazodoalu árbevirolaš mihtilmasvuođa deattuheami bearašealáhussan, ja sihkkarastit boazodoalu areálaid.

Dieđáhusas dieđihuvvo earret eará ođđa politihkalaš mihttomeriid birra ja Sámedikki vuordámušaid birra boazodoalu hálddašeami ektui, ja Sámedikki iežas rolla ja ovddasvástádusa birra boazoealáhusa ovddideami ektui. Dieđáhus árvala iešguđet politihkalaš strategiijaid dainna ulbmiliin ahte sihkkarastit boazodoalu rámmaeavttuid. Sámediggi oaidná dakkár ovddideami mii mearkkaša stuorát válddi guovddáš sámi servodatsurggiin. Duohta jahkásaš bušeahttašiehtadallamat ovddidivččii Sámedikki rolla politihkkaovddideaddjin ja ovddasvástádusdoaimmaheaddjin. Dakkár ovddideami háliidus guoská maiddái boazodollui politihkka- ja váldesuorgin Sámediggái.

2.8.9.2 Boazodoallošiehtadus

Sámediggi lea dárkojeaddji stáhta bealis boazodoallošiehtadallamiin. Sámediggi lea evttohusastis boazodoallošiehtadussii earret eará evttohan ahte orohatdoarjja orohagaide maid boazolohku lea menddo stuoris, ii galgga oaniduvvot. Boazodoalloláhka geatnegahttá orohagaid fuolahit oktasašresurssaid, ja doarjjaeaktun lea ahte orohagat galget geahpedit boazologu jus dat lea menddo stuoris daid areálaid ektui maid sáhttá geavahit. Dát mearkkaša ahte orohagaid ferte atnit boazodoalu ovddasteaddji orgánan mii galgá fuolahit ávnnaslaš vuđđosa ovttaskas boazodoalli bealis. Sámediggi oaivvilda ahte dat vuohki mo stáhta lea gieđahallan orohatdoarjaga, ii ollašuhte álgoálbmotrievtti mii eaktuda ahte stáhta galgá fuolahit dan ahte álgoálbmot ovddasteaddji orgána sáhttá fuolahit iežas ávnnaslaš vuđđosa. Sámedikki oainnu mielde ii leat riekta ahte orohatdoarjaga oanideapmi galgá čuohcat buot orohaga boazodoalliide go okta dahje eanebut orohagas eai doahttal dohkálaš boazologu.

2.8.9.3 132 kV fápmolinjjá huksen Mátta-Helgelánddas

Sámediggi lea konsulteremin Oljo- ja energiijadepartemeanttain fápmolinjá huksema birra Mátta-Helgelánddas. Fápmolinjá lea plánejuvvon Vevelstad suohkanis Brønnøy suohkanii. Válljejuvvon spáittusmolssaeaktu lea hálbbimus molssaeaktu, muhto šaddá vuostálagaid guohtuneatnamiiguin ja máŋgga johtolat-, vuojehan- ja johtingeainnuiguin guoskevaš orohagas Jillen-Njaarke. Spáittus šaddá maiddái vuostálagaid sámi kulturmuittuiguin.

2.8.9.4 Konsultašuvnnat konsešuvnnaid birra Forsanvatnet fápmorusttega muddeman ja fápmohuksema birra

Oljo- ja energiijadepartemeanta lea addán Nord-Salten Kraftlag AL:ii konsešuvnna muddet Forsanvatn ja Forsanvatn fápmorusttega Stáiggus ja Hápmira suohkaniin Nordlánddas. Sámedikki ledje konsultašuvnnat Oljo- ja energiijadepartemeanttain dán áššis. Guokte čielggadusa ráhkaduvvojedje muddema vejolaš váikkuhusaid birra boazodollui. Raporta deattuha iešguđetláhkai váikkuhusaid johtingeainnuide. Konsultašuvnnain ii čielga man muddui lea ovttamielalašvuohta departemeantta ja Sámedikki gaskkas das ahte sáhttet go muddemat dagahit ahte johtolatgeaidnu giddejuvvo. Ii ge Sámediggi beassan konsulteret vejolaš konsešuvdnaeavttuid guovllu boazodoalu ektui. Konsultašuvnnat eai čađahuvvon buori jáhkus dainna ulbmiliin ahte juksat ovttamielalašvuođa nu mo konsultašuvdnašiehtadus gáibida. Departemeanta loahpahii konsultašuvnnaid ovttabeallásaččat vaikke vel Sámedikkis ii leat leamaš vejolašvuohta árvvoštallat lea go vejolaš juksat ovttamielalašvuođa. Eai ge konsultašuvnnat čuovvoluvvon njuolgga guoskkahuvvon orohagaid ektui.

2.8.9.5 Muhtun guovlluid ráfáiduhttin boazoguohtuma vuostá Finnmárkkus

Sámediggi ja Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta leaba barggu oktavuođas revideret láhkaásahusa mii guoská muhtun Finnmárkku guovlluid ráfáiduhttimii boazoguohtuma vuostá, álggahan konsultašuvdnaproseassa. Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta galgá maiddái konsulteret eará njuolgga guoskkahuvvon sámi beroštusaid. Konsultašuvnnaid rámmat lei rievttálaš vuolggasadji, historihkka, áššeproseassa, juridihkalaš čuolbmačilgehusat ja vejolaš molssaektosaš čovdosat. Sámediggi ja Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta eaba juksan ovttamielalašvuođa.

2.8.9.6 Geaidnu Njeareveadjái

2008:s attii Sámediggi 400 000 ruvdnosaš lohpádusa Njeareveaji geaidnosearvái bargat prošeavttain «Vei til Nervei». Sámediggi háliid deaivvadit Njeareveaji geaidnoservviin ja dainna orohagain, mii lea dolvon Njeareveaji-ášši riektái, vai gulahallama bokte sáhtášii čoavdit ášši. Orohat ii háliidan searvat. Sámediggi lea doallan čoahkkima Njeareveaji geaidnoservviin, ja lea čuovvola ášši ságaškuššamiiguin Finnmárkkuopmodagain ja Finnmárkku fylkkagielddain. Lea dahkkojuvvon bággolonistanmearrádus mii earret eará mearkkaša ahte buhtadusmeroštallamat boazodollui mearriduvvojit rievttis. Oasit geainnus leat leamaš huksejuvvomin 2009 golggotmánu rájes Johtolatdepartemeantta ruđaiguin, muhto lea ain guhki dassážiigo geaidnu adnojuvvo leat gárvvis. Ášši galgá várra meannuduvvot Finnmárkku fylkkadikkis 2010 dálvvi.

2.8.10.1 Lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma ja sámi mátkeealáhusat

Lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma prográmmačilgehus ja sámi mátkeealáhus árvvoštallojuvvojit jeavddalaččat heivehan dihtii ealáhuseallima ovddideapmái, ja Stuorradikki ja Sámedikki bušeahttamearrádusaide. Sámediggi čađaha dan lassin muddemiid muhtun doaibmabijuid várás oččodan dihtii dakkár váikkuhangaskaoapmeortnega mii deaivá nu bures go vejolaš. Prográmma bokte lea leamaš vejolaš ruhtadit bagadusbálvalusa duojis mas Duodjeinstituhtta lea ožžon ovddasvástádusa. Leat maid álggahuvvon doaibmabijut mat uhcidivčče njurjomáddodaga muhtun vuonain. Máŋga investerendoaibmabiju leat ruhtaduvvon prográmma bokte. Eanaš oassi ruđain lea juolluduvvon mátkeealáhusulbmiliidda.

2.8.10.2 Meahcceealáhusat

Sámediggi lea Sámi bivdo- ja meahcástanservviin ja Guovdageainnu suohkaniin ságaškuššan meahcceealáhusaid ovdáneami erenoamáš deattuin sáivaguolásteapmái Guovdageainnus. Stuorra hástalusat leat álggahit ođđa doaimmaid meahcceealáhusas. Sámediggi hálddaša váikkuhangaskaomiid mat dárbbašuvvojit doaibmabijuid ruhtadeapmái, muhto ealáhus ieš dat ferte álggahit ođđa doaibmabijuid. Sámediggi lea juolludan doarjaga dasa ahte árvvoštallat lea go vuođđu sáivaguliid vuostáiváldimii Guovdageainnus.

2.8.10.3 Gárdun

Sámediggi lea addán cealkámuša Finnmárkkuopmodaga evttohussii ahte muddet gárduma. Sámediggi deattuhii ahte ferte deattuhuvvot ahte rievssahiid gárdumis lea dakkár vuođđu sámi kultuvrras ja ealáhusdoaimmaheamis, mas lea doarjja finnmárkkulága ulbmilparagráfas. Sámediggi lea viidáseappot dovddahan ahte ii dárbbaš muddet gárduma vai ceavzilis rievssatmáddodat sihkkarastojuvvo, danne go dat rievssathivvodat mii bivdojuvvo gárdumis ii okto áitte rievssatmáddodaga, ja danne go gárdun viehka guhkás mudde iežas. Finnmárkkuopmodaga stivra mearridii dattetge ahte ásahuvvo áigodatearri gárdumii go resursadeasta dan dahká dárbbašlažžan. Gárdunáigodahkii 2009 – 2010 ásahuvvo dakkár áigodatearri, ahte gárdumiin beassá bivdit eanemusat 50 rievssaha juohke áigodagas.