8.9 Siidaoasi ásaheapmi
Lávdegotti árvalusa mielde galget siidaosiid
jođiheaddjit ovttajienalašvuođa
bokte sáhttit mearridit ahte galgá ásahuvvot ođđa
siidaoassi siidii, man jođiha dihto olmmoš
gii lea válddáláš
ja deavdá lága oppalaš eavttuid.
Dát vejolašvuohta lea vuosttažettiin
geassesiiddas, go siidaoasi ásaheami eaktu lea ahte
siidii lea mearriduvvon alimus boazolohku. Geassesiidii
galgá, doaibmanjuolggadusaid
mielde, mearriduvvot alimus boazolohku, gč. lávdegotti árvalan § 9 – 1
ja § 9 – 4. Jus maiddái
dálvesiidii lea mearriduvvon alimus boazolohku,
de sáhttet maiddái dán
siidda siidaosiid jođiheaddjit soahpat ásahit ođđa
siidaoasi.
Vaikko eaktun lea ahte boazolohku galgá doalahuvvot
siidii mearriduvvon alimus boazologu siskkobealde, de ballet soames gulaskuddanásahusat
ahte ortnet sáhttá mielddisbuktit
boazologu lasiheami doppe gos oallugat háliidivčče álgit
boazodollui.
Finnmárkku fylkkamánni čujuha
dasa ahte siiddain gos leat ollu nuorat vuordime saji, sáhttá
leat garra vuorjan beassat ásahit siidaoasi, mii
fas sáhttá dagahit beare ollu álggahemiid
ja buohkaide heajut dietnasa. Sihkkarastit ekologalaš
ja ekonomalaš guoddevašvuođa (ceavzima),
de oaivvilda fylkkamánni ahte ferte doalahit juogalágán bearráigeahču álggahemiiguin.
Boaozodoallohoavda dovddaha seammaládje
balu ahte sáhttet šaddat ollu álggaheamit
ja boazonákkisvuohta.
Eai buohkat oaivvil dán. Earret eará
oaivvilda
Olggut Romssa Boazosámisearvi ahte
ii oktage ovddasvástideaddji siida hálit
goaridit iežaset guohtumiid.
Boazodoallostivra čujuha
ahte ođđa siidaosiid ii sáhte ásahit
ovdal go siidii lea mearriduvvon alimus boazolohku. Ođđa
siidaosiid sáhttá ásahit
dušše jus lea ovttamielalašvuohta ja
ovttajienalašvuohta, ja boazologu ferte doalahit
dan logu siste mii siidii lea mearriduvvon. Boazodoallostivra atná
maid vuođđun ahte boazoeaiggádat
eai dáidde juohkit vánes guohtumiid
beare oallugiidda.
Departemeanta atná
dán hui váttis gažaldahkan.
Departemeantta oainnu mielde berre leat lunddolaš ahte
boazodoallu ieš rahpá geainnu ealáhussii.
Departemeanta oaivvilda maiddái ahte eanas háviid dáidá
ovttajienalašvuođa gáibádus iešalddis
ráddjet. Eaktun lea liikká ahte
boazodollui biddjojuvvojit olggut mearit, namalassii alimus boazolohku
siidii. Departemeanta guorrasa lávdegotti árvalussii
dákko.
Go ođđa siidaoassi ásahuvvo,
de galgá lávdegotti evttohusa mielde
guovllustivra dárkkistit ahte formála
eavttut leat devdojuvvon. Departemeanta oaivvilda maiddái
ahte guovllustivra galgá guorahallat headjuda go ásaheapmi
siidda boazodoalu guoddevašvuođa.
Nu movt lávdegotti unnitlohku árvalii,
de evttohuvvo addit guovllustivrii vejolašvuođa
gieldit ásaheami jus siidda gaskamearálaš
boazolohku maŋŋel ásaheami šaddá
vuollel 250. Sámediggi háliidivččii
sihkkut dán eavttu, ja čujuha ahte
berrejit baicca eará eavttut go boazolohku mearridit
ođđa siidaoasi ásaheami,
ovdamearkka dihte ahte siida dárbbaša
eanet bargofámuid. Muđui čujuhit
mearkkašumiide paragráfii dás maŋŋelis.
