Sámedikki 2009 doaimma birra

2.5.9.1 Stipeanda ohppiide geain lea sámegiella joatkkaskuvlla fágasuorggis

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Oažžut eanet ohppiid joatkkaskuvllain válljet sámegiela vuosttašgiellan earenoamážit ja oahpahusa sámegielas ja oppalaččat

Stipeanda juhkkojuvvo goralaččat joatkkaskuvllaid ollesáiggeohppiid gaskkas geat lohket sámegiela vuosttašgiellan, nubbingiellan ja amasgiellan.

2009 bušeahtas lei várrejuvvon ja lea juolluduvvon 2 400 000 ru ovddas stipeanda ohppiide geain lea sámegiella fágan joatkkaskuvllas. 461 oahppi ožžo stipeandda 2009:s. Dat lea seamma lohku go 2008:s. Govus dás vuolábealde čájeha mot stipeanda lea juolluduvvon iešguđetge oahppijovkui 2008:s ja 2009:s.

Govus 2.1 Stipeanda oahppiide geain lea sámegiella fágan joatkkaskuvllas.

2.5.9.2 Fágalaš gelbbolašvuođa bajideapmi

Doarjjaortnega mihttomearri

• Buoret gelbbolašvuohta gáiddusoahpahusa birra vuođđooahpahusas, allaskuvllain ja universitehtain sámegiela dahje sámi fága oahpahusa várás

Vuoruheamit 2009:s:

• Gáiddusoahpahusgelbbolašvuođa bajidandoaibmabijut doarjjaortnega olahusjoavkku bargiide

2009 bušeahtas lei 800 000 ru várrejuvvon fágalaš gelbbolašvuođaloktemii. Dušše ovtta prošektii leat juolludan doarjaga, 149 000 ru. Eará ohcamušat eai lean mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde.

2.5.9.3 Stipeanda alit ohppui

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Sámegielat fágaolbmuid rekrutteren iešguđet fágasurggiid siskkobealde

Vuoruheamit 2009:s:

• Alit oahppu sámi oahpponeavvopedagogihkas

• Ovdaskuvla- ja dábálašoahpaheaddjestudeanttat geain lea sámegiella fágasuorggis

• Alit oahppu mátta-, julev dahje davvisámegielas. Máttasámegiella ja julevsámegiella vuoruhuvvojit ovddemussii

• Joatkkaoahppu boarrásiidfuolahusas

• Joatkkaoahppu psykososiála váttuid eastadeami ja áhpásmahttima siskkobealde go guoská sámi mánáide ja nuoraide

2009 dárkkistuvvon bušeahtas lei 1 350 000 ru várrejuvvon alit oahpu stipeanddaide. Juolludeimmet 56 stipeandda oktiibuot 2 550 000 ru ovddas mearriduvvon vuoruhansurggiid siskkobealde, earret oahpponeavvopedagogihkkasuorggis, ja sivvan dasa lei ahte ii lean oahppofálaldat. Bušeahta rájibadjelgeavaheami sivva lei ahte ovdaskuvla- ja dábálašoahpaheaddjeoahpu ja sámegieloahpu stipeanddaid vuoruheapmi jotkojuvvui. Dat lea gokčojuvvon geavatkeahtes ja ruovttoluotta gessojuvvon doarjjalohpádusaiguin mat eai leat geavahuvvon. Govus dás vuolábealde čájeha mot 2009 stipeandajuolludeamit leat juhkkojuvvon iešguđet vuoruhuvvon stipeandaortnegiidda.

Govus 2.2 Jagi 2009 stipeandajuolludemiid juohkáseapmi iešguđet vuoruhuvvon stipeandaortnegiidda.

2.5.9.4 Doarjja sámi mánáidgárddiide

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Sihkkarastit sámi mánáide mánáidgárdefálaldaga sámi giela ja kultuvrra vuođul

Vuoruheamit 2009:s:

• Sámi mánáidgárddit

• Sámegiela oahpahus sámi mánáide norgalaš mánáidgárddiin

• Doarjja prošeavttaide ja ovddidanbargguide sámi giellaoahpahusa siskkobealde

2009 bušeahtas lei 9 205 000 ru várrejuvvon sámi mánáidgárddi doarjagiidda. Das lea 7 839 700 ru juolluduvvon sámi mánáidgárddiide. Sámi mánáidgárddiid lohku mat gokčet Sámedikki juolludaneavttuid, lea njiedjan 41 mánáidgárddis 2008:s, 37 mánáidgárdái 2009:s. Sámegieloahpahussii sámi mánáide geat leat dáčča mánáidgárddiin lea juolluduvvon 1 513 750 ru. Sámi mánáid lohku geat ožžot sámegieloahpahusa dáčča mánáidgárddiin lea loktanan 35 mánás 2008:s, 94 mánnái 2009:s. Sivva sámi mánáidgárddiid logu njiedjamii, ja dat mii muhtun muddui lea dagahan ahte mánáid lohku geat ožžot sámegieloahpahusa lea loktanan, lea ahte mánáidgárddiid lohku mat olahit eavttuid dohkkehuvvot sámi mánáidgárdin, lea njiedjan. Dat mánáidgárddit ožžot dál doarjaga sámegieloahpahussii dáčča mánáidgárddiin. Lassin lea juolluduvvon 925 500 ru 8 prošektii ja ovdánahttinbargui sámi giellaoahpahusa siskkobealde.

Bušeahta rájibadjelgeavaheami sivva lea go dát váikkuhangaskaoapmeortnet vuoruhuvvui ja dat lea gokčojuvvon geavatkeahtes ja ruovttoluotta gessojuvvon doarjjalohpádusaiguin mat eai leat geavahuvvon, ja geavatkeahtes ruđaiguin sámi mánáidgárddi kvalitehtaovdáneami poasttas.