Sámedikki 2009 doaimma birra

2.8.9.1 Sámedikki dieđáhus sámi boazodoalu birra

Sámedikki dievasčoahkkin meannudii 2009:s sámi boazodoallodieđáhusa. Sámi boazodoallodieđáhus ráhkaduvvui earret eará ságaškuššanášši vuođul boazodoallopolitihka birra maid Sámediggi meannudii, čoahkkimiid vuođul buot Norgga orohagaiguin ja čoahkkima vuođul Norgga boazosápmelaččaid riikkaservviin.

Boazodoallopolitihkalaš barggu bajimus mihttomearri lea váikkuhit dasa ahte boazodoallu jotkojuvvo ceavzilis sámi ealáhussan, ja fuolahit ja sihkkarastit kultuvrra, giela, boares vieruid ja árbejuvvon vuoigatvuođaid deaŧalaš fáktorin hálddašeamis ja láhkaaddimis. Mihttomearri mearkkaša boazodoalu árbevirolaš mihtilmasvuođa deattuheami bearašealáhussan, ja sihkkarastit boazodoalu areálaid.

Dieđáhusas dieđihuvvo earret eará ođđa politihkalaš mihttomeriid birra ja Sámedikki vuordámušaid birra boazodoalu hálddašeami ektui, ja Sámedikki iežas rolla ja ovddasvástádusa birra boazoealáhusa ovddideami ektui. Dieđáhus árvala iešguđet politihkalaš strategiijaid dainna ulbmiliin ahte sihkkarastit boazodoalu rámmaeavttuid. Sámediggi oaidná dakkár ovddideami mii mearkkaša stuorát válddi guovddáš sámi servodatsurggiin. Duohta jahkásaš bušeahttašiehtadallamat ovddidivččii Sámedikki rolla politihkkaovddideaddjin ja ovddasvástádusdoaimmaheaddjin. Dakkár ovddideami háliidus guoská maiddái boazodollui politihkka- ja váldesuorgin Sámediggái.

2.8.9.2 Boazodoallošiehtadus

Sámediggi lea dárkojeaddji stáhta bealis boazodoallošiehtadallamiin. Sámediggi lea evttohusastis boazodoallošiehtadussii earret eará evttohan ahte orohatdoarjja orohagaide maid boazolohku lea menddo stuoris, ii galgga oaniduvvot. Boazodoalloláhka geatnegahttá orohagaid fuolahit oktasašresurssaid, ja doarjjaeaktun lea ahte orohagat galget geahpedit boazologu jus dat lea menddo stuoris daid areálaid ektui maid sáhttá geavahit. Dát mearkkaša ahte orohagaid ferte atnit boazodoalu ovddasteaddji orgánan mii galgá fuolahit ávnnaslaš vuđđosa ovttaskas boazodoalli bealis. Sámediggi oaivvilda ahte dat vuohki mo stáhta lea gieđahallan orohatdoarjaga, ii ollašuhte álgoálbmotrievtti mii eaktuda ahte stáhta galgá fuolahit dan ahte álgoálbmot ovddasteaddji orgána sáhttá fuolahit iežas ávnnaslaš vuđđosa. Sámedikki oainnu mielde ii leat riekta ahte orohatdoarjaga oanideapmi galgá čuohcat buot orohaga boazodoalliide go okta dahje eanebut orohagas eai doahttal dohkálaš boazologu.

2.8.9.3 132 kV fápmolinjjá huksen Mátta-Helgelánddas

Sámediggi lea konsulteremin Oljo- ja energiijadepartemeanttain fápmolinjá huksema birra Mátta-Helgelánddas. Fápmolinjá lea plánejuvvon Vevelstad suohkanis Brønnøy suohkanii. Válljejuvvon spáittusmolssaeaktu lea hálbbimus molssaeaktu, muhto šaddá vuostálagaid guohtuneatnamiiguin ja máŋgga johtolat-, vuojehan- ja johtingeainnuiguin guoskevaš orohagas Jillen-Njaarke. Spáittus šaddá maiddái vuostálagaid sámi kulturmuittuiguin.

2.8.9.4 Konsultašuvnnat konsešuvnnaid birra Forsanvatnet fápmorusttega muddeman ja fápmohuksema birra

Oljo- ja energiijadepartemeanta lea addán Nord-Salten Kraftlag AL:ii konsešuvnna muddet Forsanvatn ja Forsanvatn fápmorusttega Stáiggus ja Hápmira suohkaniin Nordlánddas. Sámedikki ledje konsultašuvnnat Oljo- ja energiijadepartemeanttain dán áššis. Guokte čielggadusa ráhkaduvvojedje muddema vejolaš váikkuhusaid birra boazodollui. Raporta deattuha iešguđetláhkai váikkuhusaid johtingeainnuide. Konsultašuvnnain ii čielga man muddui lea ovttamielalašvuohta departemeantta ja Sámedikki gaskkas das ahte sáhttet go muddemat dagahit ahte johtolatgeaidnu giddejuvvo. Ii ge Sámediggi beassan konsulteret vejolaš konsešuvdnaeavttuid guovllu boazodoalu ektui. Konsultašuvnnat eai čađahuvvon buori jáhkus dainna ulbmiliin ahte juksat ovttamielalašvuođa nu mo konsultašuvdnašiehtadus gáibida. Departemeanta loahpahii konsultašuvnnaid ovttabeallásaččat vaikke vel Sámedikkis ii leat leamaš vejolašvuohta árvvoštallat lea go vejolaš juksat ovttamielalašvuođa. Eai ge konsultašuvnnat čuovvoluvvon njuolgga guoskkahuvvon orohagaid ektui.

2.8.9.5 Muhtun guovlluid ráfáiduhttin boazoguohtuma vuostá Finnmárkkus

Sámediggi ja Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta leaba barggu oktavuođas revideret láhkaásahusa mii guoská muhtun Finnmárkku guovlluid ráfáiduhttimii boazoguohtuma vuostá, álggahan konsultašuvdnaproseassa. Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta galgá maiddái konsulteret eará njuolgga guoskkahuvvon sámi beroštusaid. Konsultašuvnnaid rámmat lei rievttálaš vuolggasadji, historihkka, áššeproseassa, juridihkalaš čuolbmačilgehusat ja vejolaš molssaektosaš čovdosat. Sámediggi ja Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta eaba juksan ovttamielalašvuođa.

2.8.9.6 Geaidnu Njeareveadjái

2008:s attii Sámediggi 400 000 ruvdnosaš lohpádusa Njeareveaji geaidnosearvái bargat prošeavttain «Vei til Nervei». Sámediggi háliid deaivvadit Njeareveaji geaidnoservviin ja dainna orohagain, mii lea dolvon Njeareveaji-ášši riektái, vai gulahallama bokte sáhtášii čoavdit ášši. Orohat ii háliidan searvat. Sámediggi lea doallan čoahkkima Njeareveaji geaidnoservviin, ja lea čuovvola ášši ságaškuššamiiguin Finnmárkkuopmodagain ja Finnmárkku fylkkagielddain. Lea dahkkojuvvon bággolonistanmearrádus mii earret eará mearkkaša ahte buhtadusmeroštallamat boazodollui mearriduvvojit rievttis. Oasit geainnus leat leamaš huksejuvvomin 2009 golggotmánu rájes Johtolatdepartemeantta ruđaiguin, muhto lea ain guhki dassážiigo geaidnu adnojuvvo leat gárvvis. Ášši galgá várra meannuduvvot Finnmárkku fylkkadikkis 2010 dálvvi.