Ovddasvástádussuorggit

Máhttodepartemeanttas lea ovddasvástádus servodatsurggiin mat leat deaŧalaččat midjiide jus galgat stuorrut ja ovdánit – sihke ovttaskas olmmožin ja servodahkan. Mánáidgárddiin,  oahpahus- ásahusain ja dutkanbirrasiin lea seammás deaŧalaš kulturguoddi- ja kulturgaskkusteaddjidoaima. Ovdánahttin, rievdan ja nuppástuhttin fertejit vázzit giehtalaga árbevieruid ja árvvuid seailluhemiin ja viidáseappot doalvvuhemiin.

MD bargá ahte Norggas galgá leat buorre ja beaktilis oahppovuogádat ja árjjalš ja hutkkás dutkanbirrasat. Mii dárbbašit daid ásahusaid jus mii galgat nágodit deaividit hástalusaiguin máilmmis gos kapitála ja máhttu rastidit rájiid, gos diehtojuohkin- ja bioteknologiija buvttihit ođđa vejolašvuođaid ja ehtalaš hástalusaid, gos máhttu lea deaŧaleamos kapitála.     
KD ubmil lea ahte buohkain galgá leat vejolašvuohta searvat ja váikkuhit máhttoservodaga ovdáneapmái. Deaŧalaš eaktun oláhit dán ulbmila lea máhttossektor mas lea gálga ovdánahttit, gakkustit ja ávkkastallat ođđa máhtu.

Eanas oassi stáhta doarjagis vuođđoskuvlii ja joatkka ohppui manná Gieldda- ja guovlludepartemeantta bušeahta badjel oassin gielddaid ja fylkkagielddaid sisaboahtovuogádagas. Vuođđoskuvlaoahppu lea gielddaid ovddasvástádus, ja joatkka oahppu lea fas fylkkagielddaid ovddasvástádus.

 Departemeantta barggut:

• Mánáidgárddit.
• Vuođđoskuvlaoahppu, Skuvlla astoáiggeortnet, earenoamášpedagoglaš gelbboalšvuođaguovddážat.
• Joatkka oahppu, mii lea oahppu skuvllas ja bargoeallima fágaoahppu.
• Alit oahpposásahusat, Statens lånekasse for utdanning (Stáhta loatnakássa oahpahussii), Doarjja studeanttaid buorredillái.
• Rávisolbmuid oahpahus ja eallinguhkosaš oahppu buot oahpposurggiin ovttas iešguđet lágideddjiiguin.
• Dutkanášši departemeanttaid gaskka, vuođđojuolludus Dutkanráđđái, dutkanásahusaide ja riikkaidgaskasaš prográmmaide ja ásahusaide, Meteorologisk instituttii.
• Bargiid. ja organisašuvdnaáššit, IT oahppu ja dásseárvu.
• Hálddašanbarggut, bušeahtta ja rehketdoallu.