Doaimmat vealtat lobihis dorskebivdimis
Barentsábis ledje guovddáš fáttat norgga-ruošša seahkalas
guolástuskommišuvnna. – Mun lean duhtávaš go guolástuskommišuvdna
lea vuoruhan dán barggu ja ahte Norga ja Ruošša leaba šaddan
ovttaoaivilii bidjat eanet doaimmaid johtui vai váttisvuohta
nohká, lohká guolástus- ja riddoministár Helga Pedersen.
Kommišuvdna lea mearridan jagi 2006
eriid buot šlájaid dáfus maid goappašat riikkat hálddašeaba ovttas.
Go guoská dorskái lea norgga-arktalaš dorski oppalaš mearriduvvon
earri 471.000 tonna, ja riddodorski earri lea fas 21.000
tonna. Dát máksá ahte norgga-arktalaš dorski ja riddodorski earri
lea oktiibuot 492.000 tonna, mii lea 14.000 tonna unnit go dán jagi
earri. Norgga gonagasreabbáearri lea biddjon 300.000 reabbái, mii
lea 20.000 reabbá eanet go dán jagi. Ruošša earri lea 3 milliovnna
reabbá. – Mun lea duhtávaš go lea mearriduvvon dorskeearri mii
dássáiduhttá ealáhusa ja mii lea nugo bivdinstrategiija masa
leimmet ovttaoaivilis 2003:s ja maid Riikkaidgaskasaš
mearradutkanráđđi – ICES – lea duođaštan lea seamma go ovdagihtiii
várrogasvuo��a lahkoneapmi, lohká guolástus- ja riddoministar.
Šiehtadus vuolláčállui
Kaliningradas bearjadaga golggotmánu 28. beaivvi 2005:s,
norgga-ruošša guolástuskommišuvnna čoahkkima maŋŋil mii bistii
vahku.
Norgga-arktalaš dorski 2006:a
oppalaš earri mii lea 471.000 tonna lea vástida
guolástuskommišuvnna bivdinstrategiigaide. Strategiija ulbmil lea
fuolahit nanu ceavzilis ávkkastallama dorski hárrái ja addit
jierpmálaš stabilitehta bivdimii jagis jahkái, dainna lágiin ahte
earit eai galgga rievddadit eambbo og 10 jagis jahkái.
- Ahte nagoda doalahit
norgga-arktalaš dorski eari oalle dássedin jagis jahkái
mielddisbuktá diehttevasvuođa, lohká guolástus- ja
riddoministar.
Riddodorski hivvodat lea biddjon
21.000 tonnii 2006:s. Norgga bealis lea vuhtiiváldán ráddjejuvvon
riddodorskebivdu ja vealtameahttun riddodorskki seaguheapmi
norgga-arktalaš dorskki bivdimii.
Dorski oppalaš earri juogaduvvo
Norgga, Ruošša ja goalmmát riikka gaskka seamma minstara mielde go
ovddit jagiid. Dát addá Norggi oppalaš eari, oktan 7.000 tonnain
dutkan- ja hálddašanáigumušaide, mii lea 219.700 tonna boahtte
jagi, mii lea 6.000 tonna unnit 2005:a ektui.
Go guoská gonagasreabbái, dieđihii
ruošša bealli ahte lea juo mearriduvvon oppalaš earri mii lea
3 milliovnna jagi 2006:as. Dán vuođul mearridedje norgga
guolástaneiseváldit unilaterálalaččat norgga oppalalaš
gonagasreabbáeari mii lea 300.000 Norgga ekonomalaš avádagas
oarjjabealde 26 gráđa 2006:s, mii máksá 20.000 reabbá eanet dán
jagi eari ektui.
Mun áiccan ahte dán jagi, ruošša
dutkiid ođđa dieđuid vuođul gonagasreabbálogu birra ruošša
juridikšuvndaguovlluin, lea leamaš earálágán ovttamielalaš
hálddašanstrategiija gonagasreabbá hárrái. Lea čielggas ahte lea
ain ollu maid eat dieđe gonagasreabbálogu birra, ja mun lean danne
duhtávaš ahte leat bivdán dutkiid árvvoštallat galgá go ráhkadit
ođđa hálddašanstrategiijaid vai buorebut sáhttá fáhtet logu
ovdáneami dynamihka, lohká guolástus ja riddoministar Helga
Pedersen.
Diksulohku lea buorre, ja oppalaš
earri lea lasihuvvon 117.000 tonnas dan jagi 120.000 tonnii 2006:s.
Maiddái dát lea bivdinstrategiija mielde mii mearriduvvui 2003:s.
Norgga earri lea 61.800 earret dán mii addo ruššii, mii lea 15.000
tonna eambbo go 2005:as.
Šávššaid lohku rievddada hirbmosit
lunddolaččat ja lea ain hui vuollin. Dán vuođul leat šattan
ovttaoaivilii giddet šavššabivddu jagi 2006:as, maiddái dát lea
mearriduvvon bivdinstrategiija mielde.
Njunnehága logu dilli lea ain
vuorrástahtti ja danne ii leat 200:s ge áigeguovdil rahpat
njuolggoguolásteami. Lobálaš lassišálaš go bivdá eará šlájaid
jotkojuvvo 15 %:ain.
Muđui lea Norga juolludan Ruššii
lassišálašeriid mat leat 2.000 tonna ja 10.000 tonna sáidi Norgga
ekonomalaš avádagas, ja velá 2.000 tonna lassi stáidnareari,
ja 3000 tonna eará šlájat maid lohku ii leat earreregulerejuvvon.
Norga lea dasa lassin juolludan Ruššii 50.000 tonna sturrosaš
kolmulaeari. Dát earri sáhttá almmatge unniduvvot go šaddá
riikkaidgaskasaš šiehtadus kolmula hálddašeami hárrái.
Ruošša lea dasa lassin go lea
sirddihan dorski ja diksu, 6000 tonna ja 4500 tonna, juolludan
Norgii 3000 tonna reahka, 1500 tonna stáinnar, ja 1000 tonna
flinddár eriid ja 500 tonna regulerekeahtes šlájaid eriid. Norga
sáhttá bivdit gitta 10.000 tonna rávis njuorjjuid ruošša avádagas
Nuortajieŋas. Nuorjoearri sáhttá lasihuvvot 15.000:ii.
Dán jagi kommišuvdnačoahkkin
ságastalai vuđolaččat Barentsábi lobihis bivdima
váttisvuođaid, ja ásahuvvui sierra bargojoavku mii galgá bargat
dušše dárkkistangažáldagaiguin dan vahkus go leat Kaliningradas.
Goappašat beali leat vuorrástuvván dili, ja leat
ovttaoaivilis bidjat eanet doaimmaid johtui heaittihit
verrošemiid.
Buoridan dihte Barentsábi
guollebivdima dárkkisteami, leat bealálaččat ovttamielalaččat
ásahit ođđa vuollelávdegotti kommišuvdnii. Lassin goappašat
riikkaid dárkkistanorgánaid ovddasteddjiide galget dán guovtti
riikka politiijain ja áššáskuhttineiseváldiin, ja duollo- ja
vearroeiseváldiin leat ovddasteaddjit lávdegottis. Lávdegoddi galgá
veahkehit čuovvolit áššiid dalle og váruhuvvo leat eambbo bivdu go
juolluduvvon earri, gárvvistit riektečuovvolahttima
dokumentašuvdnagáibádusaid ja dutkama ovttastahttit.
Bealálaččat leat dasa lassin
ovttaoaivili ahte galgá láhčit dili ahte dán guovtti riikka
dárkkisteaddjit sáhttet atnit nuppi riikka riddofáktafatnasiid go
dárkkistit guolásteddjiideaset ”Gråsonas” ja ”Smutthullas”.
Dasa lassin leat bealálaččat
ovttaoaivilis viiddidit ortnega juogadit dieđuid guolásteami birra,
viiddiidit ovttasbarggu goalmmátriikka eiseváldiiguin, ja ásathit
”heahteovttadaga” mii sáhttá buoridit vejolašvuođa fuomášit
registrerekeahtes šállašiid.
Viimmat leat ovttamielalaččat
gaskkustit oktasaš oktavuođaváldima guoski hápmanriikkaid
eiseváldiiguin ávžžuhusain veahkehit registreret, ja dárkkistit
šállašiid mat bohtet Barentsábis.
- Lean ilus daiguin
dárkkistandoaimmaiguin maidda leat ovttaoaivilis, ja lea mu
sávaldat ahte lobihis bivdu Barentsábis unnu viehka sakka, lohká
guolástus ja riddoministar Helga Pedersen.
Mildosat:
