Hálidan giitit bovdejumi ovddas dán konferánsii mas davviguovlopolitihkka lea fáddán ja mas lea jearaldat ahte lea go dat sápmelaččaide maid. Hui vuogas lea go Romssa fylkkasuohkan lea váldán ovdan davviguovlopolitihka iežaset jahkásaš sámekonferánssas ja go sámit ožžot vejolašvuođa ságastallat dan fáttás mas boahtteáiggis lea hui ollu dadjamuš davviguovlluid álbmogii.

Davviguovlopolitihkka lea vuođđuduvvon dan viiddis oktasaš oidnui mii lea bohcidan norgalaš servodagas davviguovlopolitihka mihttomeriid ja váikkuhangaskaomiid birra. Ráđđehusas maid leat vuođđun guhkes árbevierut ovttasráđiid gulahallamis politihka hábmedettiin. Mii bovdet viiddis digaštallamii ja evttohusaid buktimii buohkaid geat beroštit davviguovlojearaldagain.

Mu leat bivdán doallat ságastallama mas lea bajilčálan:

Davviguovllut – maiddái sámiide buorrin?
Ii oktage dáidde odne sáhttit vástidit šattaš go dát sámiide buorrin. Muhto dan maid mun sáhtán dadjat lea ahte davviguovlopolitihkka ja -ovdánahttin maid gártá guoskat sápmelaččaide ja sámi servodagaide. Davviguovllut leat historjjálaš ássanguovllut sápmelaččaide ja eará álgoálbmogiidda. Álgoálbmogat leat ásahan ja heivehan kultuvrraset ja geavahan luondduriggodagaideaset dán marginála subarktalaš guovllus. Álgoálbmotdimenšuvdna lea nappo dalle integrerejuvvon oassin ráđđehusa davviguovlopolitihkas. Dainna politihkain galgat mii suodjalit ja nannet álgoálbmogiid eallinvuođu, historjjá, kultuvrra ja ealáhusaid davviguovlluin.

Soria Moria- julggaštusas daddjo: ”Ráđđehus atná Davviguovlluid leat Norgga deaŧaleamos strategalaš áŋgiruššanguovlun boahttevaš jagiid.”

Vuolggasadjin davviguovlopolitihkkii lea ahte Barentsábis rogget ollju ja gássa. Ráđđehusa davviguovlluid áŋgiruššan sisttisdoallá maid dan ahte lasihit ja ovdánahttit dan doaimma mii Davvi-Norgga nannámis lea. Diet guoská daidda váikkuhusaide mat lassánan petroleumdoaimmas leat. Dan seammás lea deaŧalaš ovddidit positiivvalaš ovdáneami eará ealáhusain, nu go guolásteamis ja mearradoalus, mátkeealáhusas, eanandoalus, boazodoalus ja eará ealáhusain mat leat deaŧalaččat sámi ássamii ja sámi kultuvrii.

Vai oččošeimmet davvin dan doaimma ja ássama maid mii sávašeimmet, de ferte mis leat nana ássan ja olbmuin ferte maid leat bargu.

Dain mearraguovlluin mat leat davvelis norgalaš nannáma leat ollu riggodagat, sihke ođasmahtti guolleressursat ja fossiila energiriggodagat. Dain leat hirbmat stuora ekonomalaš vejolašvuođat. Die leat dakkár vejolašvuođat mat – jus daid rievttuid hálddaša – bohtet hirbmadit váikkuhit regionálalaččat davvinorgga guovlluide, našunálalaččat dakko bokte ahte das leat ruđalaš ja eará váikkuhusat, ja riikkaidgaskasaččat dakkár surggiin go energiháhkansihkarvuohta, nana riggodathálddašeapmi ja árktalaš birrasa bearráigeahččan.

Ráđđehus áigu nannet ja sihkkarastit rikkis guolle- ja energiriggodagaide nana hálddašeami. Davviguovlopolitihkka galgá vuhtii váldit birrasa, ássama ja ealáhusovdáneami. Okta goalmmádasoassi dain petroleumriggodagain maid eai vel leat gávdnan Norgga mearraguovlluin sáhttet leat Norgii gullevaš Barentsábis. Muhto davviguovlluin leat maid ollu eará riggodagat sihke mearraguovlluin, rittuin ja nannámis.

Barentsáhpi lea okta máilmmi riggámus mearraguovlluin. Ráđđehus lea mearridan hálddašanplána hálddašan dihte marina birrasa Barentsábis ja Lofuohta mearraguovlluin.

Ulbmil hálddašanplánain lea lahčit dili nu ahte sáhttá guhkit áiggi vuollái hálddašit ja árvoháhkama doaimmahit ollju, gássa ja guliid hárrái mearraguovlluin, dan seammás go biras sihkkarastojuvvo. Vai dan galgat olahit de leat oktanaga geahččan petroleumdoaimma, mearaid alde fievrrideami ja guolásteami.

Kulturvuođu seailluheapmi
Sápmelaččat leat árbevirolaččat ja áiggiid čađa birgen dakkár ealáhusaiguin main leat vuođđun dat riggodagat mat davviguovlluin leat, nugo guolásteapmi, boazodoallu, meahcásteapmi ja eanandoallu dahje lotnolasealáhusat. Daid ealáhusaid lea deaŧalaš seailluhit danne go dat leat vuođđun olbmuid ássamii ja sámi kultuvrii.

Mii diehtit ahte earret eará nannámii fievrredanrusttegat, infrastruktuvra ja eará doaimmat sáhttet čuohcit dakkár guovlluide maid dál atnet dieidda árbevirolaš ealáhusaide. Dat seamma geavvá go barttaid huksemat ja ástoáigefálaldagaid dárbbut lassánit.Dáidda hástalusaide ferte čovdosiid gávdnat.

Go šaddá eambbo doaibma oljo- ja gássadoaimmas de dat sáhttá váikkuhit nu ahte šaddá váttisin háhkat bargiid ovdamearkka dihte guollereidenindustriijii, turistaealáhussii ja vuođđoealáhusaide. Diet gáibida bargosajiid nuppástuhttit ja ovdánahttit vai dat šattaše ain bivnnuheabbon dain guovlluin gos dát ealáhusat leat deaŧalaččat, vai sii eai vuoittahalaše bargiid oččodan gilvvus.

Mii oaidnit olbmot ain fárrejit eret Davvi-Norggas. Máŋggain sámi giliin lea váttis dilli danne go bargosajit váilot. Ráđđehus áigu fievrridit dakkár politihka mii dagaha olbmuid hálidit orrut ja bargat davviguovlluin. Ja mis fertejit leat vuođđun guovllu riggodagat ja gilvalanovdamunit. Mis galgá leat dakkár davviguovlopolitihkka mii ásaha doaimmaid ja bargosajiid goappaš sohkabeliide.

Ráđđehus hálida davviguovllu álgoálbmogiidda nanu sajádaga ja rolla go galget ovdánahttit iežaset dili. Danne áigut mii bovdet searvái álgoálbmogiid davviguovloáššiiguin bargat ja mis galgá maid leat jeavddalaš oktavuohta ja ságastallan Sámedikkiin.

Ja mii leat maid áibbas ovttaoaivilis das ahte Sámedikkis galgá leat duohta mieldemearridanváldi dakkár áššiin mat lea deaŧalaččat sámi servodahkii. Olgoriikkadepartemeanttas, mas ráđđehusas lea ovddasvástádus davviguovlopolitihkas, leat juohke jahkebealis politihkalaš čoahkkimat Sámedikkiin. Odne leat ráđđehusas gulahallamat Sámedikkiin máŋgga áššis.

Ráđđehus áigu maid leat mielde das ahte álgoálbmogat ožžot eambbo vejolašvuođaid ovttasdoaibmat gaskaneaset ja maiddái heivvolaš ovttasbargoguimmiiguin davviguovlluin. Álgoálbmogiid dilis gártá leat lunddolaš ja deaŧalaš oassi dan ovttasbarggus mii Ráđđehusas lea ruošša eiseválddiiguin.

Guolástanpolitihkka
Guolástanpolitihkka lea deaŧalaš oassi davviguovlopolitihkas. Dát Ráđđehus dáhttu ođđa čalmmustahttima go lea sáhka guolástanovdánahttimis. Mii oaivvildit dan árvoháhkama mii dahkko guolleriggodagaid ektui galgá eambbo boahtit ávkin daidda riddoservodagaide maid birgejupmi lea guolásteapmi. Árvoháhkan galgá fas ruovttoluotta báikkálaš servodagaide. Mii oaivvildit maid ahte galgá áŋgiruššat riddoguovlluid lahka bivdduin go dat lea vuođđun mearrasámi kultuvrii, ja dat lea ge maid oassin dán strategiijas.

Strukturdoaimmaid leat viidát čielggadan. Dan botta go čielggademiid meannudit de fertejit bisánit gávppašeamis dakkár eriiguin ja vuoigatvuođaiguin mat eai leat čadnon fievrruide.

Báikkiid eriid maid leat ásahan geahččalanortnegin ja dalle galgá oassi guollesállašis buktojuvvot gáddái báikkálaččat.

Stuoradiggi lea ávžžuhan ráhkadit čielggadeami sámiid ja earáid guollebivdinrivttiin Finnmárkku mearas ja dál leat álggahan dan barggu. Carsten Smith lea dan lávdegotti jođiheaddji.

Diet doaimmat oktiibuot dáidet dagahit ođđa álggu sámi riddo- ja vuotnaguovlluin.

Mearrariggodagaid bivdin, riddoguovlluid vuogasvuođa geavaheapmi mearradoaimmaide ja dat váikkuhusat mat dain leat, leat áibbas dárbbašlaččat jus davimus fylkkain galget leat nana báikkálaš servodagat. Davvi mearraguovlluid mearkkašupmi deattuhuvvo dainna ahte deaŧaleamos guollešlájat Davvinuorta-atlanteris ellet olles eallima dahje oasi eallimis dáppe.

Ja nana bivdoprinsihppa lea vuođđun ealli mearrariggodagaid hálddašeamis, ja dat gáibida buori máhtu mearra ekovuogádagain. Go nie lea dalle ferte bidjat eambbo návccaid dutkamii ja goziheapmái ja riikkaidgaskasaš ovttasbargui erenoamážit Ruoššain. Mearradutkaninstituhtta lea stuorámus aktevra ja sin bušeahtta 2006 jahkái lea sullii 290 miljovnna ruvnno davviguovlobargui. Mearradutkaninstituhtta lea ásahan sierra ossodaga Romsii vai dat bargu nannejuvvošii.

Romsii leat maid ásahan máŋga deaŧalaš marin- ja guolástandutkanásahusa. Namuhit ferte maid Sámeráđi mii lea álggahan prošeavttaid riddobivddu ja siseatnanbivddu várás daid rámmaid siskkobealde mat leat Árktalaš Ráđi nana ovdánahttin prográmmas.

Lassánan mearaid alde fievrrideapmi davviguovlluin dagaha mearrasihkarvuođa ja oljogáhttendustehusa ain eambbo deaŧalažžan.

Guolástanhálddašan ovttasbargu Ruoššain lea juo guhká leamaš ja das lea vuođđun dat ahte ealli marina riggodagaid bivdimis bivdet dušše daid guliid mat vudjet dien guovtti riikka ekonomalaš guovlluid gaskkas. Diet lagas ránnágaskavuohta lea álo leamaš mávssolaš ovttasbargui mii ii leat čadnon dušše guolástanhálddašeapmái, muhto maid dasa go lea sáhka mearrasihkarvuhtii ja oljogáhttendustehussii.

Ealáhusovdáneapmi
Ráđđehus áigu aktiivvalaččat atnit daid gaskaomiid mat leat gávdnamis doarjun dihte ealáhusovdáneami davvin, ja dasa gullá maid davviguovloáŋgiruššan. Dál leat mii olahan dan ahte fas váldit atnui heivehuvvon bargoaddidivvaga guovllupolitihkalaš gaskaoapmin. Das leat eanemus váikkuhusat davvin. Davvi-Norga lea buot eanemus vuoruhuvvon riikkaoassi go lea sáhka das ahte juohkit guovllu- ja regionálapolitihkalaš gaskaomiid innovašuvdnii, entreprenevravuhtii ja fitnodatovdáneapmái. Fylkkasuohkaniin lea ovttasráđiid regionála ovttasbargoguimmiiguin stuora friddjavuohta mearridit makkár lágan fysalaš háhkamat ja ovdánahttindoaimmat buoremusat sáhttet ovddidit regionála ovdáneami.

2007 jahkái evttohuvvo Nordlándda fylka oažžut 212,4 milj. r, Romssa 140,4 milj. r. ja Finnmárkku 111,3 milj. r. regionála ovdánahttimii. Dasa lassin de juolluduvvojit oalle ollu ruđat njuolgga Innovašuvdna Norgii, SIVA:i ja Dutkanráđđái innovašundoaimmaide. Davvi-Norggas leat ollu smávva ja hearkkes báikkálaš servodagat. Danne áiggun namuhit ahte 2007:s áigu Ráđđehus garrasit nannet smávva servodagaid ovdánahttinbarggu. Mii áigut erenoamážit fállat doarjaga servodatentreprenevrraide geat áigot juoidá bargat iežaset báikkálaš servodagain ja áigot geahččalit ođđa bargovugiid.

Juste dákko leat ge sámi ealáhusaid ja ealáhusovdáneami hástalusat. Sámi aktevrrat ferteše čájehit beroštumi innovašuvdnii, entreprenevremii, fitnodatovdáneapmái ja smávvaservodatbargguide.

Muhtin loahpparapporta Innovašunlokten Davvi nammasaš doaimmas čájeha leat hástalussan dan go galgá buoridit fiepmádagaid, ásahit eambbo ovttasbargobáikkiid ja nannosit márkana guvlui bargama. Raporttas boahtá ovdan ahte unnit álggaheddjiin (gründariin) ja ruhtadeddjiin (investorain) váilot deaivvadanbáikkit. Mu oainnu mielde guoská diet erenoamážit ealáhusbargiide. Jus mat geahččat ovdamearkka dihte sámi mátkeealáhusa, de gávdnojit máŋga smávva aktevrra geat fállet iežaset mátkkiid ja geat doibmet ovttas stuorát mátkeealáhusaiguin guđetguoimmiset haga. Sámi aktevrraide livččii deaŧalaš ásahit ovttasbarggu ja fierpmádaga gaskaneaset ja ráhkadit ovttastuvvon ovttasbarggu stuorát fitnodagaiguin.

Ráđđehus áigu álggahit sámi guovlluid lotnolasealáhusaide árvoháhkanprográmma. Mii áigut áŋggirduššat ealáhusheivehemiiguin mat leat guovddážis sámi kultuvrras ja addit buoret vejolašvuođaid meahcástanealáhusaide, mátkeealáhussii ja duodjái, áinnas fárrolagaid eará doaimmaiguin.

Juolludeamitregionála DjO:ii/ GjO:ii ja innovašuvdnii evttohuvvo 2007:s lasiheami gitta 42,5 milj. r. rádjái. Dat galgá leat mielde buorideame ovttasbarggu gaskal dutkanbirrasiid, ealáhusaid ja almmolaš eiseváldiid. Mihttomearrin lea ásahit báikkálaš ja regionála ealáhusbirrasa ja innovašunvuogádagaid ealáhusaide vai šattaše buoret eavttut innovašuvdnii vuođđuduvvon árvoháhkamii ja vai gánnáhahtti ásaheamit lassánivčče.

Ovdalaš iskkademiid bokte lea juo dieđus ahte sámi ealáhusat barget hui unnán ovttas dutkanbirrasiiguin. Dan fertet mii dál nagodit rievdadit. Mis han leat dál máŋga sámi dutkanbirrasa mat vissásit leat válbmasat veahkehit sámi entreprenevrraid ja álggaheddjiid. Nu sáhttet árbevirolaš vásáhusat, máhttu ja kapitála gávnnadit ja ovdánahttojuvvot mávssolaš máhttun ealáhusovddideapmái ja bargguidálggahan doaimmaide sámi giliin.

Ráđđehus dáhttu Norgga leat ovddemusas ovdánahttimis máhtu davviguovlluid várás ja davviguovlluin. Min boahttevaš barggut dárbbašit ja gáibidit máhtu. Dat guoská riggodathálddašeapmái, ealáhusovdánahttimii, birrasii ja dálkkádatrievdamiidda. Mii dárbbašit gelbbolašvuođa ja dat gávdno go leat alla oahppan olbmot, dutkandoaimmat ja teknologiovdánahttin. Danne Ráđđehus duppalastá juolludemiid Barents 2020:ii gitta 20 milj ruvdnui 2007:s. Barents 2020 galgá maid doaibmat ovttasteaddjin gaskal gealbobirrasiid, akademalaš ásahusaid, ja ealáhus- ja industriberoštumiid iešguđet riikkain main lea beroštupmi davviguovlluide.

Arve Johnsen lea olgoriikkaministara bivdima vuođul ráhkadan raportta ”Barents 2020” birra mas leat evttohusat prošeavttaide, ruhtadeapmái, organiseremii ja boahtteáiggeplánii. Okta prošeakta maid son evttoha lea prošeakta ”davvi riggodagat ja álgoálbmogat”. Son evttoha Sámi ásahusaid davviguovlofierpmádaga dan jođihit ja ovttasbargoguoimmit sáhttet leat Romssa universitehta, Barentsinstituhtta, álgoálbmotorganisašuvnnat Ruoššas ja heivvolaš ásahusat Canadas.

Mun lean movttet go sámi ásahusat Árran julevsámi guovddáš Divtasvuonas, Riikkaidgaskasaš Boazodoalloguovddáš, Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš, Sámi allaskuvla/ Sámi Instituhtta Guovdageainnus ja Sámi Ealáhus- ja Guorahallanguovddáš Deanus leat álggahan ovttasbarggu ja ásahan fierpmádaga davviguovloáššid várás. Diekkár ovttasbargu dagaha daid oalle smávva sámi ásahusaid gergoseabbun deaivvadit daiguin hástalusaiguin mat sámi servodagaide bohtet riikka davviguovloáŋgiruššama olis.

Riikkaidgaskasaš polarjahki 2007-2008 boahtá ovddidit riikkaidgaskasaš polardutkama. Ráđđehus lea mearridan Norgga galgat leat aktiivvalaš oassálastin ja lea diesa juolludan 80 milj. Polarjahki addá midjiide máhtu ja nanne ovttasbarggu gaskal min ja eará riikkaid dutkiid ja dutkanásahusaid.

Stuora oassi davviguovlodutkama juolludeamis galgá Norgga dutkiidráđi bokte addojuvvot. Dutkanráđđi lea ovdanbuktán sierra davviguovlostrategiija mas maid smávva álgoálbmotdutkamat leat mielde. Mun lean maid ilus danne go Sámi allaskuvla dál áitto lea ožžon 9 milj “Ealát” nammasaš prošektii. Dat addá vejolašvuođa háhkat álbmosii árbevirolaš máhtu ja dasto geavahit dan ovttas ođđa dieđain ja riggodathálddašemiin.

Dálkkádatrievdamat/ heiveheamit
Álgoálbmogiin lea mávssolaš máhttu luonddu, dálkkádaga, birrasa ja árbevieruid birra. Sii hálddašit deaŧalaš kulturárvvuid ja máhttet ealáhusaiguin birget váttis diliin. Die leat riggodagat mat galget adnojuvvot Norgga davviguovlopolitihkas.

Oppalaš riggodathálddašeapmái gullá álgoálbmogiid ealáhusaid luondduvuođu-, kulturmuittuid-, árbevirolaš álgoálbmotmáhtu- ja boazodoalloguovlluid gáhtten. Dakkár hálddašeapmái gullá maid riddobirrasa gáhtten ja maid árbevirolaš mearrabivddu ja luossabivddu.

Árktalaš ráđi dálkkádatrievdanraporta duođašta movt álgoálbmogat leat vásihan ja iežaset heivehan ovdalaš dálkkádatrievdamiidda. Otná dálkkádatrievdamiid bohtosat sáhttet ollu váikkuhit álgoálbmogiid eallindillái. Ráđđehus bovde lagas ovttasbargui álgoálbmotovddasteddjiiguin mainna sáhttá ovdánahttit našunála heivehanstrategiijaid. Ráđ��ehus áigu bargat dan ala ahte álgoálbmogiid máhttu ja áicamat ožžot guovddáš saji dálkkádatraportta čuovvoleamis.

Norggas lea Árktalaš ráđi ovdagoddi gitta 2008 čakčii. Dan oktavuođas ásahuvvo gaskaboddosaš čállingoddi Romsii 6 jahkái ovttasráđiid Ruoŧain ja Danmárkkuin main galgá leat ovdagoddi boahttevaš 4 jagi 2008 rájes gitta 2012 rádjái. Árktalaš ráđđi lea áidna regionála ovttasbargoorgána mii fátmmasta buot gávcci árktalaš riikka; viđa davviriikka, USA, Canada ja Ruošša. Sápmelaččat oasalasttet Sámirađi bokte. Dasto lea vel Riikkaidgaskasaš Boazodoalloguovddáš fárus aiccin. Ráđđi gártá leat deaŧalaš ovttasbargoforuman davviguovlluide.

Loahppa
Buorre infrastruktuvra ja girjás ealáhuseallin lea vuođđun olbmuid ássamii. Sihkkarastin dihte positiivvalaš ássanovdáneami, de lea deaŧalaš ahte ásahuvvojit bargosajit main máhttu lea vuođđun vai guovlu šattašii bivnnuhis ássansadjin goappaš sohkabeliide. Olbmot dat dahket davviguovlluid mávssolažžan olles riikii.

Gelbbolašvuohta lea okta deaŧaleamos eavttuin jus galgat lihkostuvvat davviguovlluid ovdánahttimiin.

Sámi oassálastin davviguovloovdáneamis sihke Sámedikki, sámi ásahusaid ja sámi servodaga bokte lea deaŧalaš vai báikkálašservodagat šattaše geargoseabbun deaividit stuora servodatrievdamiiguin mat bohtet dakkár doaimma bokte. Danne lea deaŧalaš ahte sámi aktevrrat ásahit ovttasbarggu, áinnas fierpmádagaid bokte, vai sin jietna gullošii stuora aktevrraid gaskkas.

Bargot mat dál buohkat dan ala ahte davviguovloovdánahttin šaddá maiddái sámiide buorrin.

Giitu beroštumi ovddas!