Jagi 2010 rájis lea ođđa láhka náššuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra gustovaš (SFS 2009:724). Šaddet maiddái rievdadusat sámediggelágas (SFS 1992:1433) ja sosiálbálvaluslágas (SFS 2001:453).

Eiseválddiid earenoamáš ovddasvástádus
Buot vihtta náššuvnnalaš unnitlogut fátmmastuvvojit ođđa lágas. Eiseválddit leat geatnegahtton dieđihit unnitloguide  vuoigatvuođaid birra mat leat gustovaččat ođđa lága mielde. Servodagas lea maid sierra ovddasvástádus suodjalit ja ovddidit náššuvnnalaš unnitlogugielaid. Son gii gullo náššuvnnalaš unnitlohkui galgá oažžut vejolašvuođa oahppat, ovddidit ja geavahit iežas giela ja seailluhit ja ovddidit iežas kultuvrra Ruoŧas. Mánáin lea riekti beassat ovddidit iežaset kultuvrralaš identitehta ja unnitlogugiela.

Ráđđehusa unnitlogupolitihkalaš strategiija oanehaččat:

• Sihkkarastit ahte čuovvut Eurohparáđi unnitlogukonvenšuvnna buorebut
• Buorebut čuovvut čađaheami unnitlogupolitihkas
• Eastit vealaheami náššuvnnalaš unnitloguin
• Nannet náššuvnnalaš unnitloguid iešfámu ja váikkuhanfámi
• Ovddidit seailluheami náššuvnnalaš unnitlogugielain
  

Sámegiela hálddahusguovlu
Sámegiela hálddahusguovlu lea viiddiduvvon. Hálddahusguovllus sámiin lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela go sis lea oktavuohta eiseválddiiguin. Lea maiddái riekti oažžut ovdaskuvlaoahpahusa ja boarrásiid dikšuma sámegillii ollásit dehe oasálaččat. Vuoigatvuođat leat gustovaččat 18 gielddain. Gielddat mat guoskkahuvvojit ožžot stáhtadoarjaga lassigoluide. Maiddái eará gieddat sáhttet searvat iešdáhtolaččat.

Olggobealde hálddahusguovllu
Olggobealde hálddahusguovllu lea sámiin riekti geavahit sámegiela go lea oktavuohta eiseválddiiguin jus lea bargi gii sáhttá gieđahallat ášši ja gii hálddaša sámegiela. Lea maiddái riekti boarrásiid dikšumii jus gielddas lea giellamáhtolaš bargoveahka. Ovttaskas olbmuin lea álo riekti geavahit sámegiela čálalaš oktavuođain Riikkabeaivvi áittardeddjiiguin, Justitiakansleriin, Dáhkádusgássain, Vearrodoaimmahagain ja Vealahanáittardeddjiin.

Dárkkistanovddasvástádus
Sámedikkis ovttas leanastivrrain Stockhoalmma leanas leat ovddasvástideaddjit dárkkistit got unnitlogupolitihkka čađahuvvo. Mii galgat ráđđeaddima ja diehtojuohkima bakte veahkehit eará eiseválddiid. Mii galgat maiddái ovttasráđđádallat guoskevaš gielddaiguin, ráhkadit fierpmádagaid, identifieret dárbbuid ja buohtalastit hálddahusguovlluid viiddideami. Boađus galgá raporterejuvvot ruovttoluotta ráđđehussii ja maiddái leahkit vuođđun boahttevaš doaibmabijuide.

Ruovttusiidu unnitloguid birra
Sámediggi ja leanastivra Stockhoalmma leanas galgaba čađahit doaibmabijuid lasihandihte máhtu ja diđolašvuođa náššuvnnalaš unnitloguid birra ja Ruoŧa álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid birra. Sámediggi ovddasvástida ruovttusiiddu náššuvnnalaš unnitloguid birra. Čujuhus lea www.minoritet.se

Mearridit ulbmiliid
Sámediggi galgá mearridit ulbmiliid sámi giellabargui. Riikkabeaivi ja ráđđehus hábmejit oppalaš ulbmiliid muhto Sámedikkis lea ovddasvástádus ulbmiliid hábmet siskkáldas sámi giellabargui.

Buoret vejolašvuođat ovttasráđđádallamii
Náššuvnnalaš unnitloguin lea váikkuhanriekti. Earenoamáš dehálaš leat ovttasráđđádallamat báikkálaš dásis, danin doppe go leat nu ollu mearrádusat mat gusket ovttaskas olbmuide. Organisašuvnnat mat ovddastit náššuvnnalaš unnitloguid ožžot lasi  organiašuvdnadoarjaga nu ahte lea vejolaš hábmet doaibmi ovttasráđđádallanvugiid siskkobealde hálddahusguovlluid.

Giellaguovddáš
Árjjálaš doaibmabijut leat dárbbašlaččat go galgá ođastuhttit náššuvnnalaš unnitlogugielaid. Orjješsámegiella lea garrasit uhkiduvvon giella. Danin ásahuvvo dal giellaguovddáš Dearnái ja Staarei. Sámediggi lea váldoovddasvástideaddji giellaguovddážii. Giellaguovddáš galgá doaibmat olggos guvlui movttidahttin dihte eanet geavaheami sámegielas.

Skuvla
Integrerejuvvon sámi oahpahus galgá lassánit. Eanet oahppit vuođđoskuvllas galget oažžut vejolašvuođa vázzit sámi oahpu earret eatnigieloahpahusa.

Ođastuhttin doaibmabijut
Lea vejolaš ohcat ruđa ođastuhttin doaibmabijuide mat leat oaivvilduvvon ovttaskas olbmuide. Ohcamuš dahkkojuvvo SOFI:ii (Institutet för språk och folkminnen) mii maiddái juohká ruđaid. Geahčá liŋkka olgešspálttas.