Ruoŧaidahttinpolitihkka
Eanas boarraset sámit eai leat goassege beassan oahppat lohkat dehe čállit eatnigiela skuvllas. Ollusat muitalit ráŋggaštusaid ja uhkádusaid birra maid šadde gierdat skuvlaáiggis go olbmot nuortan galge "ruoŧaidahttojuvvot". Álbmotskuvllas ii lean lohpi sámástit skuvlaáiggi, iige nomádaskuvllas ge leai sámegiella skuvlaávnnas. Sámemánát eai ožžon vejolašvuođa oahppat lohkat ja čállit iežas giela (suomagielat olbmot Duortnusleagis leai juste seammalágán dilli) ja danin lea nu geavvan ahte boarraset sámit geat geavahit sámegiela beaivválaš giellan geavahit ruoŧagiela go lohket ja čállit. Go mii ságastit alfabetiserema birra sámi oktavuođas dat ii mearkkaš ahte sámit leat analfabeahtat.

Giellamolsun
Ollusat dan buolvvas geat leat šaddan gierdat unohaš dáhpáhusaid iežas skuvlaáiggis válljejedje ahte ii sámástit mánáidisguin. Rávis agis leat ollu sámit 60- ja 70-logubuolvvas geat eai hálddaš sámegiela "vaikko galggale máhttit". Sis lea sámegiella passiivvalaš giellan muhtin muddui. Sáhttá leahkit váttis váldit ruovttoluotta giela ja ollusat ságastit "psyhkologagalaš hehttehusaid" birra. Viiddes oahpahusdoaibmabijut leat dárbbašlaččat ja maiddái positiivvalaš miellaguoddu biras servodagas, sihke sámi ja ruoŧa servodagas. Stáhtas lea stuora ovddasvástádus dasa mii lea dáhpahuvvon historjjáš ja mii váikkuha sámiid ain otne.

Sámi giellaláhka
Gaskariikkalaš álbmotrievttis lea stuora mearkkašupmi máŋggaládje, maiddái giellaseailluheamis. Gažaldagat kultuvrralaš iešstivrejumi birra vuoigatvuođaiguin iežas kultuvrii, gillii ja iešmearrideapmái iežas áššiin lea loktejuvvon ovdan. Okta ovdamearka lea Eurohparáđi konvenšuvdna suodjalusa birra náššuvnnalaš unnitloguide ja njuolggadus unnitlogugielaid birra, ja dat lea mielddisbuktan unnitlogugiellalága Ruoŧas. Dálá ovdáneapmi politihkalaš ja ideologalaš dilálašvuođain vuoseha ahte sámegiela seailluheapmi lea áigeguovdil muhto dasa gáibiduvvojit návccat vai Sámediggi ja iežá fuolaheaddjit aktiivvalaččat galget sáhttit bargat dan ovdii ahte sámegiela geavaheapmi lassána.

Miellaguottuid rievdadeapmi
Ruoŧelaččaid miellaguottut unnitlogugielaid ektui ja earenoamážit sámegillii lea positivvat. Dat boahtá ovdan enkeahtaguorahallamis (2001) ahte sullii 80% olbmuin atnet dehálažžan seailluhit unnitlogugielaid Ruoŧas. 86% atnet ahte livččii suddu jus sámegiella Ruoŧas láhppu. Giellaberoštupmi lassána dađi mielde go iešdovdu buorrána ja identitehta ipmárdus nanustuvva sámiid gaskkas. Eanet rabas ja toleránta unnitlogupolitihkka ja lassánan iešjáhkku mielddisbuktá ođđa vejolašvuođaid. Valljes máŋggabealalašvuohta sámi kulturolggosbuktujumis boahtá ovdan rabas ja diehttelaš vuogi mielde. Olbmot vánddardit eanet dán áiggi ja gávdnojit eanet oktavuohtabáikkit mat addet viiddiduvvon giellageavaheami.