Gii sáhttá ohcat?
Galggat leahkit vuollel 40 jagi go ozat ja lea vuosttas geardde don áiggut álggahit boazoealáhusfitnodaga. Don galggat leahkit aktiivvalaš boazoolmmoš ja boazohoaidi miellahttu čearus (boazoeláhusláhka 13 §). Eaktun lea ahte du váldobargu lea boazodoallu.

Cealkámuš
Sámediggi gáibida sisa cealkámuša guoskevaš čearus.

Eavttut
Gávdnojit eavttut čađahanstrategiijas maid dievasčoahkkin lea mearridan ja maid virgeolbmot gehččet go ohcamušat gieđahallojuvvojit

• Vuosttažettiin gávpeplána kvalitehta ja sisdoalu
• Seammásullasaš ohcamušain sáhttá nuorra ohcci vuoruhuvvot ovdal boarrast ohcci

Dievdduid eanetlohku
Ohcamušat nissonolbmuin váldojuvvojit bures vuoste danin go leat unnibu nissonat geat barget boazoealáhusas.

Gávpeplána
Bijá áiggi gávpeplánii. Das galggat earenoamážit govvidit mainna málliin don háledat ovddidit boazodoalu juo čearu siste ja iežat fitnodagas. Sáhttet leahkit got don háledat ovddidit iežat máhtu ja gelbbolašvuođa dehe ođđa teknihka ja ođđa vugiid. Govvit iežat dálá ruđalaš dili ja makkár ruđalaš dilli don jáhkát dus lea golbma jagi geažis. Mii háledit maiddái diehtit got don veardidat áiggi maid bijat fitnodahkii golbma jagi geažis ja makkárlágán investeremiid don soaittát dahkat.

Buhtadusdássi
Álggahandoarjja manná gitta 250 000 ruvdnui.

Skuvlejumi gáibádus
Jus galggat oažžut álggahandoarjaga dus ferte leahkit vissá skuvlejupmi vai olles doarjja 250 000 ruvnnuin máksojuvvo dutnje. Gáibádus lea unnimusat 160 lekšuvdnadiimmu ekonomiijas joatkkaskuvladásis. Jus it deavdde skuvlejumi gáibádusa dus lea golbma jagi váldit dan oahpu. Oaččut 125 000 ruvnnu vuosttaš olggosmáksámusas ja loahppa 125 000 ruvnnu go skuvlejumi gáibádus lea devdojuvvon.

Jearaldagat?
Jus dus leat jearaldagat ohcamuša birra, váldde oktavuođa gieđahalliin, Roger Fjällborg, tel 0980-780 54.