Goddebivdu
Báktegovaid ja seailluhuvvon bivdoroggevuogađagaid bokte luonddus diehtit ahte bivdu gottis, sarvvas ja biertnas gávdno máŋga duhát jagi ovdal min áiggi. Jagi 98 m. Kr. čállet romálaš ja greikalaš historjáčállit ártegis olbmuid birra Thules mat leat náhkiiguin bivttastuvvon ja mat bivdet bohccuid ja vájaldit sabehiiguin.

Boazodoallu
Norgga stuorraboanda Ottar guossástallá eaŋgelaš gonagasa 800-logus. Son muitala sámiid birra gonagassii ja maid ahte bohccot dápmojuvvo ja hoitojuvvo ealuin. Su muitalus čállojuvvo ja danin diehtit ahte boazodoallu gávdno.

Boazodoallu rievdá
Boazodoallu ovdánahttojuvvo 1500-, 1600- ja 1700-loguin šaddat stuorit ja dehálaš vuođđun sámiid birgejupmái. Sivvan dasa lea muhtin muddui lassánan vearrogáibádusat ruvnnas Ruoŧa stuorraváldegudneáŋgirvuođa dihte. Sámit leat nomádat ja johtet ovttas bohccuiguin vácci dahje sabehiid nalde. Intensiiva boazodoallu jođihuvvo. Bohccot geavahuvvojit fievrridemiide, mielke- ja biergobuvttadeapmái. Vuovdeguovllus ovdánahttojuvvo eanet fásta boazodoallu, vuovdeboazodoallu.

Ođđaáigásaš veahkkeneavvut
1900-logus álgá biergobuvttadeapmi šaddat dábáleabbut boazodoalus ja ekstensiiva boazodoallu váldá badjel. 1960-rájis lea boazodoallu eanet álgán teknihkalaš veahkkeneavvuid dárbbašit, justte dego iežá oasit servodagas. Otne leat muohtaskohter ja njealljejuvllat vealtameahttun veahkkeneavvut. Helikopter geavahuvvo fievrridemiide ja bohccuid vuojehit muhtin dilálašvuođain. Duottarmáilmmis lea satelihttatelefovdna dárbbašlaš oktavuođaide olgomáilmmiin.

Biergobuvttadeapmi
Biergobuvttadeapmi lea vuođđun otná ođđaáigásaš boazodollui mii lea areálagáibideaddji. Bohccot eai dárbbaš beaivválaš reainnu birra jagi, dat vájaldit veaiddális muhtin áigodagaid. Ruoŧas jođihuvvo boazodoallu Norrbottena, Västerbottena ja Jämtlándda leanain ja maid oasiin Dalarna, Västernorrlándda ja Gävleborga leanain. (Gävleborggas gávdnojit dálveguohtuneatnamat maid eananeaiggádat eai dohkkehivčče dakkárin muhto main sámit meidnejit lea guohtunriekti.)