Egil Olli rahpansárdni Davviriikkaid Ráđi 59. sešuvdna Olsos golggotmánu 30 b. 2007
Egil Olli, Sámedikki presideanta Norgga bealde ja Sámi parlamentáralaš ráđi ođđa presideanta.
Munnje lea hui stuorra illu leat mielde rahpamin Davviriikkaidráđi 59. sešuvnna, ja Sámi parlamentáralaš ráđi ja Norgga beale Sámedikki beales giittán bovdejumi ovddas.
Sámi giellabargu
Davvin leat mis ollu gielat – mii lea riggodahkan midjiide buohkaide, ja buot gielat leat sihkkarastojuvvon konvešunnain ja láhkaaddimis. Go guoská sámegillii, de lea min mielas deaŧalaš ahte sámi giellabargu čađahuvvo davviriikkalaš dásis. Dat ii galgga leat dušše ovttaskas stáhtaid siskkáldas ášši. Čájeha ahte ain váilot resurssat go guoská vejolašvuhtii nannet ja ovddidit sámegiela. Earret eará leat ollu sámi mánát geat otne eai oažžo oahpahusa sámegillii – nu ii sáhte leat, ja mis lea ovddasvástádus buohkain čuovvolit dáid áššiid.
Ovttasbargu
Illudan leat mielde dáppe otne ja ihttin fáddádigáštallamis dálkkádatrievdamiid birra. Buot sajiin máilmmis lea ođđasiin dán jagi 2007 gullon dálkkádagaid birra. Ferte viidát riikkaidgaskasaččat bargat ovttas birasáššiiguin dusten dihte hástalusaid maid dálkkádatrievdamat buktet. Danne lea deaŧalaš ahte Davviriikkaid ráđđi, nugo Árktalaš ráđđi lea dahkan, bidjá dálkkádatášši hui bajás politihkalaš áššelistui. Riikkaidgaskasaš ovttasbarggus lea mealgat eanetárvu go maid ovttaskas riikkat okto sáhttet bargat. Dálkkádatrievdamat leat deaŧalaččat danne go dat guoskkahit min buohkaid – erenoamážit eamiálbmogiid, geat leat hui sorjavaččat luonddus ja lea dasa lávga oktavuohta.
Dálkkádatrievdamat
Davviguovlluin dat ovddimusat oidnogohtet dálkkádatrievdamat. Bajit gaskamearálaš temperatuvra ja ođđa tekonogiija leat dagahan dan ahte stáhtat ja petroleumaindustriija eanet leat beroštisgoahtán árbevirolaš eamiálbmotguovlluin Árktisasis. Danne lea ágga ballat ahte eamiálbmogat vuoittahallet sakka, sihke dan geažil go luondduvuođus rievdá ja go stuorra industriijaberoštumit bohtet ja bahkkejit min eallinvuđđosii. Nu ii dárbbaš dáhpáhuvvat. Muhto dalle midjiide eamiálbmogiida ferte addojuvvot fápmu ja váldi vai mii sáhttit mearridit movt min guovllut galget geavahuvvot, ja go galgat máhttit riekta válljet, de ferte mis leat máhtolašvuohta. Mis ferte leat máhtolašvuohta earret eará movt mii láhttet dálkkádatrievdamiiguin ja movt heivehit rievdamiid, ja makkár guovllut ja doaimmat leat rašit. Danne dárbbašit mii duođaštusa eamiálbmogiid árbevirolaš máhtolašvuođa birra vai gávnnašeimmet ođđa heivehanstrategiijaid.
Árbevirolaš máhtolašvuođat
Eamiálbmogiid árbevirolaš máhtolašvuođat leat leamaš ávkin bargui dálkkádatrievdamiid oktavuođas ja dasa ahte ovddidit heivehanstrategiijaid. Dál mii oaidnit ahte eamiálbmogiid árbevirolaš máhtolašvuođat beroštahttet dutkiid, politihkkáriid ja ceavzilis ja biologalaš šláddjivuođa hálddašeddjiid. Dákkár dieđut leat sihke lassin dieđalaš máhttui ja veahkehit buorebut oaidnit iešguđet doaibmabijuid váikkuhusaid. Go sihkkarastá daid eamiálbmotvuoigatvuođaid mat fuolahit árbevirolaš máhtolašvuođaid ja luondduriggodagaid, de dat maid váikkuha positiivvalaččat dálkkádathástalusaide.
Vuođđoáššit
Giella, biras ja árbevirolaš máhtolašvuođat – leat vuođđoáššit boahttevaš davviriikkalaš sámekonvenšuvnnas. Sámekonvenšuvdna dagaha vejolažžan midjiide sápmelaččaide dievaslaččat šaddat stáhtaid dásseárvosaš oassálastin. Lea maid leamaš váttis dohkkehit dan ahte sápmelaččain eamiálbmogin ja álbmogin leat vuođđovuoigatvuođat iežaset kultuvrii, iežaset gillii, iežaset birgejupmái ja ovdáneapmái ja oassálastimii. Dás lea sáhka vuođđo olmmošvuoigatvuođain. Danne lea bargu davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain erenoamáš deaŧalaš Suoma, Norgga ja Ruoŧa beale sámedikkiide.
Davviriikkain lea dáhpi ovttasbargat gaskaneaset ja formaliseret ovttasbarggu konvenšuvdnan. Mu doaivva lea ahte dát positiiva vierru jotkojuvvo davviriikkalaš sámekonvenšuvdnabarggus.
Sávan lihku sešuvdnii. Giitu beroštumis.
Sámi giellabargu
Davvin leat mis ollu gielat – mii lea riggodahkan midjiide buohkaide, ja buot gielat leat sihkkarastojuvvon konvešunnain ja láhkaaddimis. Go guoská sámegillii, de lea min mielas deaŧalaš ahte sámi giellabargu čađahuvvo davviriikkalaš dásis. Dat ii galgga leat dušše ovttaskas stáhtaid siskkáldas ášši. Čájeha ahte ain váilot resurssat go guoská vejolašvuhtii nannet ja ovddidit sámegiela. Earret eará leat ollu sámi mánát geat otne eai oažžo oahpahusa sámegillii – nu ii sáhte leat, ja mis lea ovddasvástádus buohkain čuovvolit dáid áššiid.
Ovttasbargu
Illudan leat mielde dáppe otne ja ihttin fáddádigáštallamis dálkkádatrievdamiid birra. Buot sajiin máilmmis lea ođđasiin dán jagi 2007 gullon dálkkádagaid birra. Ferte viidát riikkaidgaskasaččat bargat ovttas birasáššiiguin dusten dihte hástalusaid maid dálkkádatrievdamat buktet. Danne lea deaŧalaš ahte Davviriikkaid ráđđi, nugo Árktalaš ráđđi lea dahkan, bidjá dálkkádatášši hui bajás politihkalaš áššelistui. Riikkaidgaskasaš ovttasbarggus lea mealgat eanetárvu go maid ovttaskas riikkat okto sáhttet bargat. Dálkkádatrievdamat leat deaŧalaččat danne go dat guoskkahit min buohkaid – erenoamážit eamiálbmogiid, geat leat hui sorjavaččat luonddus ja lea dasa lávga oktavuohta.
Dálkkádatrievdamat
Davviguovlluin dat ovddimusat oidnogohtet dálkkádatrievdamat. Bajit gaskamearálaš temperatuvra ja ođđa tekonogiija leat dagahan dan ahte stáhtat ja petroleumaindustriija eanet leat beroštisgoahtán árbevirolaš eamiálbmotguovlluin Árktisasis. Danne lea ágga ballat ahte eamiálbmogat vuoittahallet sakka, sihke dan geažil go luondduvuođus rievdá ja go stuorra industriijaberoštumit bohtet ja bahkkejit min eallinvuđđosii. Nu ii dárbbaš dáhpáhuvvat. Muhto dalle midjiide eamiálbmogiida ferte addojuvvot fápmu ja váldi vai mii sáhttit mearridit movt min guovllut galget geavahuvvot, ja go galgat máhttit riekta válljet, de ferte mis leat máhtolašvuohta. Mis ferte leat máhtolašvuohta earret eará movt mii láhttet dálkkádatrievdamiiguin ja movt heivehit rievdamiid, ja makkár guovllut ja doaimmat leat rašit. Danne dárbbašit mii duođaštusa eamiálbmogiid árbevirolaš máhtolašvuođa birra vai gávnnašeimmet ođđa heivehanstrategiijaid.
Árbevirolaš máhtolašvuođat
Eamiálbmogiid árbevirolaš máhtolašvuođat leat leamaš ávkin bargui dálkkádatrievdamiid oktavuođas ja dasa ahte ovddidit heivehanstrategiijaid. Dál mii oaidnit ahte eamiálbmogiid árbevirolaš máhtolašvuođat beroštahttet dutkiid, politihkkáriid ja ceavzilis ja biologalaš šláddjivuođa hálddašeddjiid. Dákkár dieđut leat sihke lassin dieđalaš máhttui ja veahkehit buorebut oaidnit iešguđet doaibmabijuid váikkuhusaid. Go sihkkarastá daid eamiálbmotvuoigatvuođaid mat fuolahit árbevirolaš máhtolašvuođaid ja luondduriggodagaid, de dat maid váikkuha positiivvalaččat dálkkádathástalusaide.
Vuođđoáššit
Giella, biras ja árbevirolaš máhtolašvuođat – leat vuođđoáššit boahttevaš davviriikkalaš sámekonvenšuvnnas. Sámekonvenšuvdna dagaha vejolažžan midjiide sápmelaččaide dievaslaččat šaddat stáhtaid dásseárvosaš oassálastin. Lea maid leamaš váttis dohkkehit dan ahte sápmelaččain eamiálbmogin ja álbmogin leat vuođđovuoigatvuođat iežaset kultuvrii, iežaset gillii, iežaset birgejupmái ja ovdáneapmái ja oassálastimii. Dás lea sáhka vuođđo olmmošvuoigatvuođain. Danne lea bargu davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain erenoamáš deaŧalaš Suoma, Norgga ja Ruoŧa beale sámedikkiide.
Davviriikkain lea dáhpi ovttasbargat gaskaneaset ja formaliseret ovttasbarggu konvenšuvdnan. Mu doaivva lea ahte dát positiiva vierru jotkojuvvo davviriikkalaš sámekonvenšuvdnabarggus.
Sávan lihku sešuvdnii. Giitu beroštumis.
