Meahciealliguorahallan (SOU 2007:89) árvvoštallá ahte albbasnálli 600 ealibiin goddá 23 000 bohcco jagis. Otna buhtadusvuogádaga mielde meahciealli vahágaiid ovddas boazoealáhussii galget čearut buhttejuvvojit meahciealli gávdnama ja čivgamiid (njiŋŋelaš čivggaiguin) logu ovddas boazodoalloguovllus. Meahcieallibuhtadsu ii leat doarjja muhto buhtadus duođaštuvvon vahágiid ovddas priváhta opmodagas. Vuođđu dasa lea ahte mis galget gávdnot meahcieallit luonddus Ruoŧas.

Njuolggadusat
Njuolggadusat mat reglerejit meahcieallibuhtadusa lea fuođđovahátnjuolggadus (viltskadeförordningen) ja Sámedikki njuolggadusat. Sámediggi hálddaša meahcieallibuhtadusa. 2002 budjehttajagi rájis lea árvvoštallojuvvon gollu juohke šlája ovddas vuođđun buhtadussii.

Meahcieallilohkamat
Dehálaš eaktu buhtadusvuogádaga doaibmamii, lea ahte jáhkehahtti meahcieallilohkamat čađahuvvojit. Lohkamat dahkkojuvvojit ovttasbarggus leanastivrra luonddugáhttenvirgeolbmuid ja čearuid gaskkas.

• Čearut servet aktiivvalaččat lohkanbarggus ja válljejit ”meahciealliovddasvástideaddjiid”.
• Leanastivrrat ovddasvástidit lohkamiid ja iežá dokumentašuvnnaid meahcielliid gávdnamis ja čivgamiin.
• Sámediggi juohká daid ruđaid maid ráđđehus čujuha iešguđetge čerrui čearuid oassálastima ovddas, Sámedikkis mearriduvvon juohkinprinsihpaid vuođul.

Duođaštuvvon gávdnan buhttejuvvo
Boazoealáhus buhttejuvvo duođaštuvvon getkkiid, albasiid ja návddiid ovddas ja iešguđetge slája čivgamiid logu ovddas čearuid guohtunguovlluin.

Geatki ja albbas
Čearru buhttejuvvo 200 000 ruvnnuin juohke duođastuvvon geatke- ja albbasčivgama ovddas. Jeavddalaš gávdnan geatkkis ja albasis buhttejuvvo 70 000 ruvnnuin. Gaskaboddasaš gávdnan buhttejuvvo 35 000 ruvnnuin.

Návdi
Návdečivgan ovtta čearu guohtunguovllus buhttejuvvo 500 000 ruvnnuin. Návdi buktá stuorit vahágiid ja návddis lea stuorit ”luonddugáhttenárvu” go geatkkis ja albasis. Jeavddalaš gávdnan návddis buhttejuvvo 80 000 ruvnnuin ja gaskaboddasaš gávdnan 35 000 ruvnnuin.

Bierdna ja goaskin
Biertna ja goaskima ovddas lea areálavuođđoduvvon buhtadus masa čearu bievlaguohtunsturrodat lea vuođđun. Bierdnagávdnan buhttejuvvo oktiibuot 1,5 miljovnna ruvnnuin ja goaskin 1,0 miljovnna ruvnnin.

Čearru juohká ieš
Sámediggi váldá mearrádusaid buhtadusa birra meahciealligávdnamiid ovddas geassemánus juohke jagis. Skábmamánus váldojuvvo mearrádus loahpalaš buhtadusa birra meahciealligávdnama várás mat leat duođaštuvvon, o.m.d. DNA-geahččalemiid bakte. Lea čearuid iežas siskkáldas ášši got čearut válljejit buhtadusaid juohkit (STFS 2007:9 §9).

Vihtta vuođđojurdaga
Ulbmil lea ahte buhtadusvuogádat galgá leahkit vuoiggálaš ja govttolaš ja seammas buoret eavttuid addit guhkesáigásaš meahcieallidikšui. Buhtadusvuogádaga vihtta vuođđojurdaga leat:

• Buhttet boazoealáhusa dáhpaid
• Joksat balánssa sierra beroštumiid gaskkas
• Lasihit ipmárdusa ja toleránssa boazoealáhussii ja meahcielliide
• Vuoiggalašvuohta – nu guhkás go vejolaš
• Geabbilis ja jođánis gieđahallan

Dáhpa boazooamasteddjiide
Veardideamit maid RSR ja professor Öje Danell, SLU, leat dahkan vuoseha ahte eallu 500 heakkain jahkásaččat galggalii addit sisaboađu sullii 277 500 ruvnnuin jus eai gávdnoše meahciealli. Jus mii rehkenastit ahte 18% ealuin goddojuvvo meahciealliin šaddá nettosisaboahtu sullii 43 000 ruvnnu. Ollis jahkesisaboahtu šaddá sullii 133 700 ruvnnu 90 000 ruvnnuin meahceallibuhtadusain sisarehkenastojuvvon. (Predašuvdna sáhttá leahkit stuorit go nu muhto jus predašuvdna lea 22 % de lea stuora riska ahte boazodoallu ollásit gahččá).

Boazoealáhus massá sullii 20 % nettoealus meahcielliide ja ožžo sullii 37 % buhtadusas. Sáhttá buohtastit sávžaealáhusain mii ii váldde buorrin dáhpa stuoribu go 1 % ja dasa galgá maid dievas buhtadus.