Tjernobyl
1986 šadde oasit boazodoalloguovllus gierdat rádioáktiivvalaš nuoskkideami váimmusfápmolihkohisvuođas Tjernobylas. Boazodoalloguovllus čuozai oarje Västerbottenii ja nuorta Jämtlándii.
Ohcamuš
Olgešspálttas gávdnojit skovit maid don guoskevaš boazoeaiggádin geavahat go ozat. Raba pdf-fiilla ja deavdde dieđuid dihtoris. Gease olggus skovi. Muitte fal čállit vuollái ovdal go sáddet dan dán čujuhussii:
Sámediggi
Sören Långberg
Klippen 133
924 94 Sorsele
Buhtadus
Stáhtta buhtte boazoeaiggádiid vahágiid ovddas Tjernobyllihkohisvuođa dihte. Doaibmabidjosat dego árabut njuovvan ja biebman bohccuin dálvet lea mielddisbuktán ahte lohku bálkestuvvon gorudat lea unnon.
Bearráigeahččanprográmma
Bohccobiergu dárkkistuvvo jagi 1986 rájis sierra bearráigeahččanprográmmain. Boazodoalloguovlu lea jagi 2002 rájis juhkojuvvon guovtti guovllokategoriaide main vuođul lea ovddit jagáš geahččalanbohtosat. Sesiummihtideapmi dahkkojuvvo juohke gorudis dain guovlluin mat eai leat friddjaklassifiserejuvvon.
Dálveguohtun
Sesiummihtideapmi dahkkojuvvo eanas dálvet. Bohccuid dálveguohtun (jeagil) sisdoallá eanet sesium go geasseguohtun: rásit ja lasttat. Njuvvojuvvon gorut mii sisdoalá eanet sesiumdási go 1 500 becquerel/gilos bálkestuvvo.
Buhtis biergu
1986 bálkestuvvojedje 27 000 bohcco. Seasoŋgas 2007/2008 njuvvojuvvui 65 223 bohcco Ruoŧas. Dáin bálkestuvvui dušše 115 goroda ilá alla sesiumdási geažil, dat vástida 0,018 %. Gaskaboddosaš logut 2008/2009 leat vel vuolibu. Dán rádjái lea beaktilis bealistanáigi gaskamearalaččat leamaš guhtta jagi.
