Boazodoalloriekti lea dušše sámis gii lea miellahttu ovtta čearus. Čearru lea ekonomalaš ja hálddahuslaš searvi mii lága mielde galgá miellahtuid oktasaš buoremusa ovddas jođihit boazodoalu vissis eatnandieđalaš guovllus. Ruoŧas gávdnojit 51 čearu mat ovttas gokčet lagabut 40 proseantta Ruoŧa viidodagas. Dáin leat 33 duottarčearu, 10 vuovdečearu ja 8 konsešuvdnačearu gos boazodoallu jođihuvvo sierra lobiin. Boazolohku dálveealus variere áigodagaid mielde gaskal 225 000 ja 280 000.

Boazodoallit ja boazooamasteaddjit
Boazodoallu barggaha sullii 2 500 olbmo. Boazodoalloámmat lea šaddan ámmat mas leat eanas dievdoolbmot. Dávvjimusat lea dievdu mii bargá ollesáiggi fitnodagas. Bearaš veahkeha go lea dárbu, ovdamearkka dihte rátkkašeamis ja miessemearkumis. Lea erohus leahkit boazodoalli ja boazooamasteaddji Gávdnojit sullii 4 600 boazooamasteaddji, ja dain orrot sullii 85 proseantta Norrbottena leanas. Ovtta čearus gávdnojit máŋga boazodoallofitnodaga.

Stuora guohtonviidodagat
Boazoealáhus dárbbaša stuorra guohtunviidodagaid dainna go bohccot vájaldit jagi áigodagaid mielde. Boazu vájalda vissis jođahagaid mielde guohtuneatnamiid gaskkas. Muhtin áiggiid jagis, ovddemusat miessemearkuma, sarvvesgárddiid ja dálvejohtima oktavuođas, čohkkejit boazoeaiggádat bohccuid stuorit ealuide mat vuojehuvvojit dološ johtingeainnuid mielde. Ii leat ollenge álki rievdadit ovtta johtingeainnu dainna go bohccot leat árgges ealibat sierra dábiiguin.

Ráfehuttimat
Bohccot leat hearkkit ráfehuhttimiin iežá eanangeavaheaddjiin ja meahciealliin. Erenoamážit giđđat go álddut njollot misiid ja go eallu čoahkkána miessemearkuma dahje rátkkašeami dihte. Jođidettiin dálveeatnamiidda dahje dálveeatnamiin sáhttet johtingeainnut siskkildit váttes rastenbáikkiid dego ovda mearkka dihte eanuid, raŧiid dahje ruovderaŧiid. Bohccot fertejit oažžut vuoiŋŋastan- ja guohtunráfi jođidettiin. Jus bohccot báldojuvvojit meahciealliin, beatnagiin dahje olbmuin, de sáhttá eallu hádjosit ja boazodoalliid máŋgga beaivásaš bargu duššái mannat. Muhtin guovlluin leat guohtuneatnamat guhkálagaid ja johtingeainnut leat botkejuvvon ovdamearkka dihte raŧiin ja ruovderaŧiin. Dalle fertejit bohccot fievrriduvvot guorbmebiillain.

Árbevieruguoddit
Otná boazodoalu ulbmil lea ovddemusat bierggu buvttadit. Dámahuvvon bohccot geavahuvvojit dávjá turismmas dahje ”heargegilvvuin” ("renrace"). Boazodoalus lea ain stuora rolla sámi kultuvrras. Dat lea kulturguoddi stuorra symbolaárvvuin. Boazodoallobargu lea garra bargu, muhto lea maid eallinvuohki. Boazodoallin lea sámi boazodoallokultuvrra guoddi ja gaskkusteaddji.