Boazodoalloriekti
Agibeaigeavahus lea vuođđun sámi riektái boazodollui, bivdui ja guolásteapmái guovlluid geavahit. Agibeaigeavahus lea boares eananlágaid mielde oamastanriekti mii lea háŋkejuvvon go guhkes áiggi lea eatnama geavahan iežáid gieldima haga.
Agibeaigeavahus lea juridihkalaš riekti go álohii lea eatnama geavahan iige riekti man stáhtta lea sámiide addán. Boazodoalloriekti lea opmodat ja danin lea maid opmodatsuodji čuožžovaš.
Sámiin lea duođaštusgeatnegasvuohta
Váttisvuohtan muhtin guovlluin lea duopmostuolus máhttit sámi eanangeavaheami duođaštit dainna go eanandoallokultuvra lea vuođđun Ruoŧa juridihkalaš vuogádahkii. Lea ollu álkit duođaštit ahte vissis eanan lea gilvojuvvon 90 jagi go duođaštit bivddu, guolásteami ja boazodoalu, dainna go lunddolaš ákkaid dihte eai leat guođđán stuorra luottaid lundui. Ruoŧas lea sámiin duođaštangeatnegasvuohta, dan seammas go Norggas lea nuppeládje: eananeaiggádat fertejit duođaštit ahte ii leat leamaš sámi geavaheapmi.
Boazodoalloriekti
Boazodoalloriekti lea riekti sámiide geavahit eatnamiid ja čáziid alcceseaset ja bohccuidasaset. Dat siskkilda earret iežá rievtti boazoguohtumii, bivdui, guolásteapmái ja gárddiid ja vuomaid čegget ja njuovahagaid ja iežá rusttegiid bigget maid boazodollui dárbbaša, rievtti meahci váldit biggendávvirin, boaldinmuorran ja duodjeávdnasin. Čearru oažžu muoraid čuollat main leat lahput jus lea dárbbašlaš fuođđarin bohccuide háhkat. Muhtumin ferte álggos oktavuohta eananeaiggádiin váldot.
Eanet go goalmmátoassi Ruoŧas
Boazodoalloriekti jođihuvvo eanet go goalmmátoasis Ruoŧa viidodagas. Oažžu jođihuvvot sihke priváhta ja stáhta eatanama nalde. Boazodoalloriekti lea nannoseamos birrajagieatnamiin. Dain ii oačču eatnama geavaheapmi rievdaduvvot dainna lágiin ahte mearkkaša mearkkašahtti váttisvuođaid boazodollui.
Birrajagieanan
Eatnamat gos boazodoallu oažžu jođihuvvot birra jagi, leat
• eatnamat badjelis gilvinráji Västerbottena ja Norrbottena leanain
• eatnamat vuollelis gilvinráji muhto badjelis sámeeananráji (lappmarksgränsen) eatnamis gos vuovdeboazodoallo jođihuvvo giđđat, geasset dahje čakčat ja eanan mii gullá dahje gulai stáhttii geassemánu loahpas 1992 dahje lea boazoguohtuneanan
• boazoguohtunduoddariin Jämtlandda leanas ja dain guovlluin Jämtlandda ja Kopparberga leanain mat geassemánu loahpas 1992 gulle stáhttii ja main leai boazoguohtunriekti
Dálveguohtuneatnamat
Gaskal golggotmánu 1 b. ja cuoŋománu 30 b. oažžu boazodoallu jođihuvvot dálveguohtuneatnamiin, iežá sániiguin
• guovlluin vuolleis gilvinráji muhto badjelis sámeeananráji mii ii leat birrajagieanan
• guovlluin vuollelis sámeeananráji ja boazoguohtunduoddariid main boazodoallu árbevirolaččat lea jođihuvvon
Veaiddalis bohccot
Bohccot mat báhcet dálveguohtunguvlui áiggiid go eai oačču dain leahkit gohčoduvvojit veaiddalis boazun. Čearru sáhttá sáhkkohallat jus eai sirdde veaiddalis bohccuid.
Konsešuvdnaboazodoallu
Vuollelis sámeeananráji (lappmarksgränsen) Gálas ja Duortnos eatnovákkiin sáhttet sámit oažžut konsešuvnna (lobi) boazodoalu birra jagi jođihit. Lohpi siskkilda rievtti boccuid hoaitit daidda geat oamastit eanandoallogiddodagaid guovllus. Dákkár čearut gohčoduvvojit konsešuvdnačearrun ja addet historjjálaš ákkaid dihte báikkiolbmuide vejolašvuođa bohccuid oamastit.
Sámiin lea duođaštusgeatnegasvuohta
Váttisvuohtan muhtin guovlluin lea duopmostuolus máhttit sámi eanangeavaheami duođaštit dainna go eanandoallokultuvra lea vuođđun Ruoŧa juridihkalaš vuogádahkii. Lea ollu álkit duođaštit ahte vissis eanan lea gilvojuvvon 90 jagi go duođaštit bivddu, guolásteami ja boazodoalu, dainna go lunddolaš ákkaid dihte eai leat guođđán stuorra luottaid lundui. Ruoŧas lea sámiin duođaštangeatnegasvuohta, dan seammas go Norggas lea nuppeládje: eananeaiggádat fertejit duođaštit ahte ii leat leamaš sámi geavaheapmi.
Boazodoalloriekti
Boazodoalloriekti lea riekti sámiide geavahit eatnamiid ja čáziid alcceseaset ja bohccuidasaset. Dat siskkilda earret iežá rievtti boazoguohtumii, bivdui, guolásteapmái ja gárddiid ja vuomaid čegget ja njuovahagaid ja iežá rusttegiid bigget maid boazodollui dárbbaša, rievtti meahci váldit biggendávvirin, boaldinmuorran ja duodjeávdnasin. Čearru oažžu muoraid čuollat main leat lahput jus lea dárbbašlaš fuođđarin bohccuide háhkat. Muhtumin ferte álggos oktavuohta eananeaiggádiin váldot.
Eanet go goalmmátoassi Ruoŧas
Boazodoalloriekti jođihuvvo eanet go goalmmátoasis Ruoŧa viidodagas. Oažžu jođihuvvot sihke priváhta ja stáhta eatanama nalde. Boazodoalloriekti lea nannoseamos birrajagieatnamiin. Dain ii oačču eatnama geavaheapmi rievdaduvvot dainna lágiin ahte mearkkaša mearkkašahtti váttisvuođaid boazodollui.
Birrajagieanan
Eatnamat gos boazodoallu oažžu jođihuvvot birra jagi, leat
• eatnamat badjelis gilvinráji Västerbottena ja Norrbottena leanain
• eatnamat vuollelis gilvinráji muhto badjelis sámeeananráji (lappmarksgränsen) eatnamis gos vuovdeboazodoallo jođihuvvo giđđat, geasset dahje čakčat ja eanan mii gullá dahje gulai stáhttii geassemánu loahpas 1992 dahje lea boazoguohtuneanan
• boazoguohtunduoddariin Jämtlandda leanas ja dain guovlluin Jämtlandda ja Kopparberga leanain mat geassemánu loahpas 1992 gulle stáhttii ja main leai boazoguohtunriekti
Dálveguohtuneatnamat
Gaskal golggotmánu 1 b. ja cuoŋománu 30 b. oažžu boazodoallu jođihuvvot dálveguohtuneatnamiin, iežá sániiguin
• guovlluin vuolleis gilvinráji muhto badjelis sámeeananráji mii ii leat birrajagieanan
• guovlluin vuollelis sámeeananráji ja boazoguohtunduoddariid main boazodoallu árbevirolaččat lea jođihuvvon
Veaiddalis bohccot
Bohccot mat báhcet dálveguohtunguvlui áiggiid go eai oačču dain leahkit gohčoduvvojit veaiddalis boazun. Čearru sáhttá sáhkkohallat jus eai sirdde veaiddalis bohccuid.
Konsešuvdnaboazodoallu
Vuollelis sámeeananráji (lappmarksgränsen) Gálas ja Duortnos eatnovákkiin sáhttet sámit oažžut konsešuvnna (lobi) boazodoalu birra jagi jođihit. Lohpi siskkilda rievtti boccuid hoaitit daidda geat oamastit eanandoallogiddodagaid guovllus. Dákkár čearut gohčoduvvojit konsešuvdnačearrun ja addet historjjálaš ákkaid dihte báikkiolbmuide vejolašvuođa bohccuid oamastit.
