Mii leat sámit ja háliidit leat sámit, eat dađe eanet, dahje unnit go máilmmi iežá álbmogat. Mii leat okta álbmot, mis lea min iežamet orrunguovllut, min iežamet giella ja min iehčamet kultur- ja servodatráhkadus. Áiggiid mielde mii leat birgen ja eallán Sámieatnamis ja mis lea kultuvra, man mii doaivut ovdánit ja eallit viidáseappot.

Eamiálbmogin Ruoŧa riikkas

Mii leat sámit ja háliidit leat sámit ja mis galgá leat riekti sihkkarastit ja ovddidit giellamet, kultuvramet, ealáhusaideamet ja servodateallimeamet. Mii leat dovddastuvvon eamiálbmogin Ruoŧa riikkas. Dán boahtte jagi mii vuordit ahte Ruoŧa stáhta čuovvola Ovttastahtton Nášuvnnaid eamiálbmotjulggaštusa, duohtandahká ILO-soahpamuša 169 ja válbme davviriikkaid sámisoahpamuša. Dat mearkkašivččii ahte stáhta dán jagi attašivččii Sámidiggái bargun evttohit govt Ruoŧa lágat galget nannejuvvot vai sámiid riekti sihkkarastojuvvo ja vai davviriikkaid sámisoahpamuš duohtandahkko.

Máilmmikonferánssa eamiálbmogiid birra

Mii leat sámit ja háliidit leat sámit, eat dađe eanet, dahje unnit go máilmmi iežá álbmogat. Biinniduvvon, givssiduvvon ja badjelgehččojuvvon álbmogat máilmmis rahčet sođiid ja nelggiid čađa beassat eallit ráfis ja buori dilis olmmožin ja álbmogin. Dán boahtte jagi mii sámit geahččalit leat veahkkin. Ovttastahtton Nášuvnnaid váldočoahkkin mearridii doallat sierra máilmmikonferánssa eamiálbmogiid birra. Konferánsa galgá dollojuvvot čakčamánus 2014. Máilmmikonferánssa mihttomearri lea lonohallat perspektiivvaid ja vásáhusaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid čađaheamis, das maid dat vuoigatvuođat mat leat Ovttastahtton Nášuvnnaid eamiálbmotjulggaštusas. Norgga Sámediggi lea bovden máilmmi eamiálbmogiid globála ráhkkanahtti konferánsii dán boahtte jagi, gos galgat digaštallat vejolaš oktasaš strategiijaid ja vuoruhemiid. Dán bovdehusa leat máilmmi eamiálbmogat bures váldán vuostá. Maid Ovttastahtton Nášuvnnaid bistevaš forum ja áššedovdimekanismma eamiálbmogiid rivttiid várás, ledje illosat dainna vuolggahemiin. Ráhkkaneaddji eamiálbmotkonferánsa dollojuvvo Álttás (Norggas) dán boahtte jagi geassemánus.

Válggat Ruoŧabeal sámidiggái

Mii leat sámit ja háliidit leat sámit ja mis galgá leat riekti iešmearrideapmái álbmogin álbmotrievtti njuolggadusaid ja mearrádusaid vuođul. Mis lea Sámidiggi mas galgá leat riekti ieš beassat mearridit min ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami, ja iežas ulbmiliiguin hálddašit min luondduriggodagaid. Mis leat dán boahtte jagi válggat Ruoŧabeal sámidiggái. Juohke sápmelaš sáhttá ja galggašii geavahit iežas vejolašvuođa geahččalit leat mielde nanneme sámiid iešmearrideami. Das geas lea miella ja oainnut galggašii mannat jienasteapmái evttohassan ohcat doarjaga iežas viggamušaide. Dat gii oažžu jienastanbáhpiriid iežas gihtii galggašii atnit iežas geatnegasvuohtan válljet buoremus vejolaš ovddasteddjiid Sámidiggái vai sámiid iešmearrideapmi ja min giella, kultuvra, ealáhusat ja servodateallin ovdána.

Stuorit saji servodagas

Mii leat sámit ja háliidit leat sámit ja mis lea min iežamet giella ja min iežamet kultur- ja servodatráhkadus. Mis lea riekti geavahit, ovddidit ja addit boahttevaš buolvvaide giellamet ja árbevieruideamet, ja bargat dan badjelii ahte sámegiela máhttu viidána maid sámiide geat máhttet unnán sámegiela dahje eai oppanassiige. Dán boahtte jagi galggaše sámit beassat stáhta kulturpolitihka bakte bargat dan ovdii ahte sámi árbedieđut, árbevierut ja sámi gielat bohtet oidnosii, váldojit adnui ja ožžot stuorit saji servodagas ja sámiid beaivválaš eallimis.

Min mánát ja nuorat

Mii leat sámit ja háliidit leat sámit ja min mánáin ja nuorain lea riekti ilbmadit iežaset kultuvrra ja doaladit iežaset sámi identitehtas ja ovddidit dan. Ii oktage min mánáin ja nuorain galggaše dárbbašit skuvla vázzit nu ahte sii eai oaččo skuvlla veahki ja doarjaga bisuhit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Dán boahtte jagi galggaše skuvlalágat rievdaduvvot nu ahte skuvllat ja sin rektorat eai galgga sáhttit gieldit fállamis min mánáide ja nuoraide dan oahpahusa man sii gáibidit. Ruhtavátnivuohta, heivetmeahttunvuohta dahje vuođđomáhttogáibádusat eai oaččo leat sivvan caggat sámi giela ja kultuvrra skuvlaseinniid olgobeallái.

Earenoamáš suodjaleapmi

Mii leat sámit ja háliidit leat sámit. Áiggiid mielde mii leat birgen ja eallán Sámieatnamis ja mis lea kultuvra, man mii doaivut ovdánit ja eallit viidáseappot. Mis leat geavahusas ja árbevirolaččat leat leamaš geavahusas dihto eanan- ja čáhceviidodagat boazodollui, meahcásteapmái, guolásteapmái dahje iežá doibmii. Mis galgá leat riekti en hálddašit ja geavahit guovlluid nugo leat dahkan juo ovddežis. Dán boahtte jagi ferte Sámidiggi albmaládje beassat guorahallat mainna lágiin dát árbevirolaš eanangeavaheapmi galgá dovddastuvvot Ruoŧa lágain. Sámi ealáhusaide ja resursageavaheapmái galgá leat earenoamáš suodjaleapmi, lágalaš dahje ekonomalaš doaibmabijuiguin, danin go dat leat deaŧalaččat kulturvuođđun. Boazodoalus, mii lea erenoamáš ja árbevirolaš sámi ealáhus ja kulturilmma, leat árbevierut vuođđun maid geažil das galgá leat erenoamáš lágalaš suodjaleapmi.

Eanangeavahannjuolggadusat fertejit rievdaduvvot

Mii leat sámit ja háliidit leat sámit ja mii leat birgen ja eallán Sámieatnamis. Vierrásat ohcet luondduriggodagaid min eatnamiin. Lohpi ohcat dahje bohkat luondduriggodagaid ii galgga addojuvvot dalle go doaibma dagašii midjiide veadjemeahttumin dahje mearkkašan veara váddáseabbun joatkevaččat geavahit dáid guovlluid, ja go min geavaheapmi lea deaŧalaš sámi kultuvrii, jos juo ii sámediggi ja dat sámit maidda dat čuohcá, eai mieđit dasa. Dán boahtte jagi fertejit eanangeavahannjuolggadusat rievdaduvvot nu ahte mis galgá leat vuoigatvuohta leat mielde mearrideamen guovlluid almmolaš hálddašeami.

Vuoigatvuohta oažžut buhtadasa

Mii leat sámit ja háliidit leat sámit, mii áigut birget ja eallit Sámieatnamis ja mii doaivut ahte min kultuvra ovdána ja eallá viidáseappot. Jos luondduriggodagat vižžojit min eatnamii galgá guoskkahallan sámiin leat vuoigatvuohta oažžut buhtadasa buot vahágiidda mat deaividit sidjiide dakkár doaimmaid geažil. Dán boahtte jagi mii fertet bargat juobe dan ovdii ge ahte jos riikkalaš lágas leat mearrádusat mat geatnegahttet máksit divada eananeaiggádii dahje luoitit sutnje doaibmavuoittus oasi, de galgá leat dánsullasaš geatnegasvuohta sámiide maid, guđet árbevirolaččat leat geavahan ja en geavahit áššáigullevaš guovllu. Dán boahtte jagis ovddošguvlui galgá sámi ealáhusaid ja resursageavaheapmái leat earenoamáš suodjaleapmi, lágalaš dahje ekonomalaš doaibmabijuiguin, dan mielde man deaŧalaččat dat leat kulturvuođđun.

Ođđa jahki, ođđa fámut, ođđa buolvvat

Ođđa jahki lea fas čuvggodeame. Ođđa fámut, ođđa buolvvat, ođđa doaivagiiguin. Mii leat sámit ja háliidit leat sámit, eat dađe eanet, dahje unnit go máilmmi iežá álbmogat. Mii leat okta álbmot, mis lea min iežamet orrunguovllut, min iežamet giella ja min iežamet kultur- ja servodatráhkadus. Áiggiid mielde mii leat birgen ja eallán Sámieatnamis ja mis lea kultuvra, man mii doaivut ovdánit ja eallit viidáseappot.

Buori ođđa jagi!