Mihttomearit ilá allagat
Jus Ruoŧŧa ii nákce máksit iežas meahcieallipolitihka ovddas, de leat mihttomearit ilá allagat. Dalle ferte unnidit meahcieallináliid bivddu ja suodjalusbivddu bakte, oaivvilda Carl-Gustaf Lundgren gii lea meahciealliovddasvástideaddji Sámedikki stivrras. Sámedikki várre ságadoalli Anders Kråik čuovvula seammá oainnu:
- Boazodoallu lea riikka áidna ealáhus mii gierdá goddima iežas buvttadeamis. Stáhtalaš buhtadus ii govčča lahkage duohta vahágiid, lohká Kråik.

Boazooamasteaddjit mákset
- Ruoŧas ii leat várri doalahit daid meahcieallináliid mainna háleda gaskariikkalaččat miháštallat. Stáhta diktá sámiid ja boazodoalu guoddit losimus goluid mearrediđolaš hálddašanstrategiijas olahandihte náššuvnnalaš mihttomeriid, joatká Anders Kråik.

20% ealus láhppu
Dutkamat ja rehkenastimat maid earret eará Stáhta eanadoallouniversitehta ja meahciealliguorahallan (SOU 2007:89) leat dahkan vuoseha ahte ollislaš dáhpa lea 20 % ealus dehe 56 000 bohcco jagis.

Váikkuha garrasit gánnáhahttivuhtii ja bargguide
- Dilli lea duođas bálddihahtti, gávnnaheaba Kråik ja Lundgren. Meahcieallinálit mat lassánit olles áiggi goddet ja borret vuođđoávdnasa. Dat váikkuha garrasit šaddamii, gánnáhahttivuhtii ja bargguide doaresbealeguovllus – ii dušše boazodollui. Maiddái njuovahagat, ovddosdikšumat, fievrridan- ja bálvalussuorggit gillájit.

Evttohuvvon lasáhus
Sámediggi evttoha ahte meahcieallibuhtadusjuolludeapmi loktana 145 miljovnna ruvnnui njuolga vahágiidda, otne lea summi 46 miljovnna ruvnnu. Maiddái liigebargogolut maid meahcieallit dagahit galget rehkenastojuvvot sisa buhtadussii. Lassegoluiguin berrelii juolludeapmi šaddat unnimusat 227 miljovnna ruvnnu. Sámediggi oaivvilda ahte lassegoluiguin nugo lassebargu ja negatiivvalaš váikkuhusat sagahanbargui berrelii juohke boazo buhtaduvvot 4 713 ruvnnuin.

Biertnat lassánit
Rehkenastimat vuosehit ahte gávdnojit 490 geatkki ja unnimusat 200 ruopmasa Ruoŧas. Ii oktage dieđe man ollu albasat ja biertnat gávdnojit Ruoŧas. Bierdnabaikaanalysat vuosehit goit ahte sáhttá gávdnot 1 200 biertna Jämtlándda ja Västerbottena leanain. Leanastivra árvvoštallá ahte Norrbottenis gávdnojit sullii 700 biertna. - Vahágat maid bierdna dagaha boazodollui lea lassánan hirbmadit maŋemus jagiid muhto buhtadus lea leamaš seammá dásis 1990-logu gaskamuttu rájis, čilge Carl-Gustaf Lundgren, stivralahttu ja meahciealliovddasvástideaddji Sámedikki stivrras.

Suodjalusbivdu okta molssaeaktu
- Ahte dušše loktet buhtadusdásiid ii leat guhkesáigásaš čoavddus. Jus Ruoŧŧa ii nákce máksit iežas meahcieallipolitihka ovddas, de leat mihttomearit ilá allagat. Dalle ferte unnidit meahcieallináliid bivddu ja suodjalusbivddu bakte, loahpa Lundgren.

Oktavuohta:
Carl-Gustaf Lundgren, stivralahttu, 070-577 85 44
Anders Kråik, várre ságadoalli, 070-662 74 58

DIEHTU Luonddugáhttendoaimmahagas:
Ruoŧŧa lea ollen náššuvnnalaš lávkemihttomearrái ruopmasa ja geatkki hárrái maid riikkabeaivi lea mearridan. Dálvet 2008 dokumenterejuvvui 111 geatkebieju. Lávkemihttomearri leai 90 bieju. Maiddái lávkemihttomeari ruopmasiid várás lea olahuvvon, leai 20 bieju.

Riikkabeaivvi mearrádus 2001 oktiičadnojuvvon meahcieallipolitihka birra bijai unnimusmeari ulbmiliid biertna- ja albbasnáliide muhto eanet uhkiduvvon geatke- ja ruomasnáliide bidjojuvvui lávkemihttomeriid. Mearrádusa mielde galgá árvvoštallan dahkkojuvvot go lávkemihttomearit leat olahuvvon. Ruomasnálli lea bures šaddagoahtan vaikko leat nuorra ruopmasiid jápmin, lobihis bivdu, trafihkkalihkohisvuođat ja lobálaš suodjalusbivdu. Luonddugáhttendoaimmahat mii sáhttá mearridit suodjalusbivddu birra ruopmasiid hárrái mat vahágahttet lojeselliid lea jagis 2008 addan lobi vuohččit ovcci ruopmasa, das leat čieža goddojuvvon.

Geatki gávdno eanemusat duottarguovlluin muhto maiddái beahccevuomis nu guhkin oarján go nuorta Dálaris. Iskan dálvet 2007/2008 lea dal kvalitehtasihkarastojuvvon. Loahppasubmi lea 76 sihkaris bieju ja 31 jáhkehahtti bieju. Eanas biejut leat gávdnon Norrbottena leanas. Luonddugáhttendoaimmahat lea addan lobi suodjalusbivdui golbma biejuide ja njeallje sierranas getkkiide danin go moadde čearu šadde giđđadálvvi 2008 gillát garrasit geatkki ja albasiid geažil.