Sámi iešmearrideapmi
Gaskariikkalaš rievtti mielde lea sámi álbmot eamiálbmot. Sámi álbmogis lea iežas kultuvra, giella, ealáhusat ja čielga čanus iežaset árbevirolaš eana- ja čáhceguovlluide. Juridihkalaččat lea earru leahkit eamiálbmot dehe unnitlohku.
Eaŋkilis čilgehus sámi iešmearrideapmái lea ahte sámiid oaidnu galgá leahkit mearrideaddji áššiin mat gusket sámiide. Sámi iešmearrideapmi ii mearkkaš ahte sámit galget ásahit sierra stáhta. Álbmotriekti ii atte dan vuoigatvuođa danin go prinsihppa stáhtaid rievtti birra territoriálalaš integritehtii bidjá ráddjehusaid iešmearridanrievtti geavaheapmái.
Kollektiivvalaš riekti
Eamiálbmotvuoigatvuođat deattuha eamiálbmogiid rievtti seailluhit ja ovddidit servodagaideaset buohtalaga eanetloguservodagain. Unnitloguvuoigatvuođat leat álo individuála dásis muhto ollu eamiálbmogiid vuoigatvuođain leat kollektiivvat.
Siskkáldas vuhtiiváldimus iešmearrideamis
Siskkáldas vuhtiiváldimus mearkkaša riekti visot olbmuide ahte ieža mearridit iežaset ruđalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovdáneamis. Eamiálbmogiin lea gaskariikkalaš lága mielde riekti stivret e.e. iežaset giela ovdáneami, oahpahusa, diehtojuohkima, media, árbevirolaš dieđu, árbevirolaš kultuvrralaš olggusbuktima, dearvvašvuohtahálddahusa, orrunpolitihka ja sosiálalaš hálddahusa. Sis lea riekti hábmet ja seailluhit iežaset identitehta čielga álbmogin. Dasalassin gávdno riekti ahte álbmot galgá jearahallojuvvot visot áššiin mat gusket álbmogii.
Olgguldas vuhtiiváldimus iešmearrideamis
Olgguldas vuhtiiváldimus iešmearrideamis lea čadnon eamiálbmogiid árbevirolaš eana- ja čáhceguovlluide ja maid luonddunávccaide. Muhton oassi iešmearridanrievttis lea ahte addit eamiálbmogiidda vuoigatvuođa mearridit ja/dehe váikkuhit iežaset eana- ja čáhceguovlluid, luonddunávccaid ja árbevirolaš eallinvugiid birra. Moadde ON:orgána leat deattuhan ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta kontrolleret iežaset árbevirolaš eana- ja čáhceguovlluid, luonddunávccaid ja árbevirolaš birgejumivuogit.
Eamiálbmotjulggaštus
2007 dohkkehii ON eamiálbmotjulggaštusa mii earret eará dohkkeha eamiálbmogiid rievtti iešmearrideapmái ja oamastit, geavahit ja hálddašit eana- ja luonddunávccaid. Ii sáhte šat čuoččuhit ahte eanaguovllut maid sámit árbevirolaččat leat geavahan leat stáhta opmodat. Julggaštusa mielde sámiin lea vuoigatvuohta oažžut ruovttoluotta eatnama dehe buhtadusa eatnamiin ja luonddunávccain mat leat váldojuvvon sámiid dáhtu vuoste.
Gaskariikkalaš ovddastusvuoigatvuohta
Iešmearridanvuoigatvuohta gullo sámiide ovtta álbmogin beroškeahttá stáhtarájiid. Sámi álbmot ruoŧa bealde galgá sáhttit geavahit iešmearridanvuoigatvuođa ovttas sámiiguin suoma, norgga ja ruošša bealde.
Loga eanet iešmearrideami birra Folkrätt vuolde.
Kollektiivvalaš riekti
Eamiálbmotvuoigatvuođat deattuha eamiálbmogiid rievtti seailluhit ja ovddidit servodagaideaset buohtalaga eanetloguservodagain. Unnitloguvuoigatvuođat leat álo individuála dásis muhto ollu eamiálbmogiid vuoigatvuođain leat kollektiivvat.
Siskkáldas vuhtiiváldimus iešmearrideamis
Siskkáldas vuhtiiváldimus mearkkaša riekti visot olbmuide ahte ieža mearridit iežaset ruđalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovdáneamis. Eamiálbmogiin lea gaskariikkalaš lága mielde riekti stivret e.e. iežaset giela ovdáneami, oahpahusa, diehtojuohkima, media, árbevirolaš dieđu, árbevirolaš kultuvrralaš olggusbuktima, dearvvašvuohtahálddahusa, orrunpolitihka ja sosiálalaš hálddahusa. Sis lea riekti hábmet ja seailluhit iežaset identitehta čielga álbmogin. Dasalassin gávdno riekti ahte álbmot galgá jearahallojuvvot visot áššiin mat gusket álbmogii.
Olgguldas vuhtiiváldimus iešmearrideamis
Olgguldas vuhtiiváldimus iešmearrideamis lea čadnon eamiálbmogiid árbevirolaš eana- ja čáhceguovlluide ja maid luonddunávccaide. Muhton oassi iešmearridanrievttis lea ahte addit eamiálbmogiidda vuoigatvuođa mearridit ja/dehe váikkuhit iežaset eana- ja čáhceguovlluid, luonddunávccaid ja árbevirolaš eallinvugiid birra. Moadde ON:orgána leat deattuhan ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta kontrolleret iežaset árbevirolaš eana- ja čáhceguovlluid, luonddunávccaid ja árbevirolaš birgejumivuogit.
Eamiálbmotjulggaštus
2007 dohkkehii ON eamiálbmotjulggaštusa mii earret eará dohkkeha eamiálbmogiid rievtti iešmearrideapmái ja oamastit, geavahit ja hálddašit eana- ja luonddunávccaid. Ii sáhte šat čuoččuhit ahte eanaguovllut maid sámit árbevirolaččat leat geavahan leat stáhta opmodat. Julggaštusa mielde sámiin lea vuoigatvuohta oažžut ruovttoluotta eatnama dehe buhtadusa eatnamiin ja luonddunávccain mat leat váldojuvvon sámiid dáhtu vuoste.
Gaskariikkalaš ovddastusvuoigatvuohta
Iešmearridanvuoigatvuohta gullo sámiide ovtta álbmogin beroškeahttá stáhtarájiid. Sámi álbmot ruoŧa bealde galgá sáhttit geavahit iešmearridanvuoigatvuođa ovttas sámiiguin suoma, norgga ja ruošša bealde.
Loga eanet iešmearrideami birra Folkrätt vuolde.
