Riikkaidgaskasaš riekti
Riikkaidgaskasaš rievtti vuođđu lea árbevierroriekti (dahje vieruiduvvon dološ riekti) ja traktáhtavuođđuduvvon riekti. Árbevierroriekti leat njuolggadusat mat eai leat čállojuvvon muhto mat goitge geatnegahttet visot stáhtaid dannego dat adnojit sihke praktihkalaččat ja morálalaččat njuolgan. Traktáhtavuođđuduvvon riekti leat ges čállojuvvon šiehtadusat dahje konvenšuvnnat. Jagi 1969 Wienkonvenšuvnnas lea vuogádat dasa goht árbevierrorievtti politihkalaš soahpamušaid sáhttá heivehit juridihkalaš dokumeantan, ovdamearkka dihte goht soahpamušaid galgá doallat. Riikkaidgaskasaš rievtti sáhttá juohkit álbmotriektin ja riikkaidgaskasaš priváhtariektin. Dat maŋit mudde ovttaskas olbmuid nákkuid riikkarájiid rastá.

Álbmotriektegeavat
Álbmotrievtti sáhttá juohkit golmma suorgái, dorvoohcciidriekti, humanitára riekti (soahtelágat) ja olmmošvuoigatvuođat. Álbmotrievttálaš geavat (riikkaidgaskasaš vierut) lea guhkes áiggi vuollái ovdánan. Dasto gávdnojit vel riikkaidgaskasaš šiehtadusat ja mearrádusat maid sierralágan organisašuvnnat leat dahkan, ovdamearkka dihte ON. Álbmotriekti guoská stáhtaide, riikkaidgaskasaš organisašuvnnaide, fitnodagaide ja ovttaskas olbmuide.

Vuđolaš álbmotriekti
Vuđolaš álbmotrievttis leat njuolggadusat mat geatnegahttet maiddái daid stáhtaid mat eai leat vuolláičállán riikkaidgaskasaš šiehtadusaid dahje mat eai leat dohkkehan dihto riikkaidgaskasaš vieruid. Muhtumat oaivvildit ahte olmmošvuoigatvuođat galggale leat bajemusas álbmotrievtti surggiin. Dalle livčče iežá stáhtat geatnegasat seaguhit iežaset áššái jus olmmošvuoigatvuođat rihkkojuvvojit, vaikko vel dainna rihkkot ge iežá osiid álbmotrievttis.