Vuosttaš čoahkkin maid ON` álgoálbmotbargojoavku, WGIP doalai lei borgemánu 9 b 1982:s. ON` generálačoahkkin mearridii 1994:s ahte dát beaivi galggai leat álgoálbmotdekáda riikkaidgaskasaš mearkabeaivin. Álgoálbmotlogijagi ulbmilin lei nannet riikkaidgaskasaš ovttasbarggu čoavdin dihte váttisvuođaid olmmošvuoigatvuođaid, birrasa, ovdánahttima, oahpahusa ja dearvvašvuođa surggiin.

1998:s ánui eanandoalloministtar Annika Åhnberg mis sámiin ándagassii das govt Ruoŧa ráđđehus lei meannudan sápmelaččaiguin áiggiid čađa. Dattege ii átnon ministtar ándagassii sámi álbmoga ovddasteaddji orgánas (Sámedikki dievasčoahkkimis) mii lei diehttelasat juonalašvuonain plánejuvvon. Moadde jagi maŋŋel attii ovttamielalaš Sámediggi čuovvovaš cealkámuša Ruoŧa ráđđehussii ILO 169 birra ” Sámediggi oaivvilda ahte konvenšuvnna dohkkeheapmi addá sápmelaččaide vuođđosuoji ja nu maiddái oadjebasvuođa, ja dat addá vejolašvuođa hábmet sámi boahtteáiggi Ruoŧas.”

Dát livččii sáhttán leat vuosttaš lávkin soabadanproseassas muhto Ruoŧa ráđđehus hilggui Sámedikki dáhtu. Dan dagai vaikko Åhnberg lei átnon ándagassii sámiin dušše muhtun jagiid ovdal. Áigi vássá ja mii vuorasnuvvat. Heive jearrat šaddat go viisábun mađi vuorraseappot šaddat. Go Upmeje sáddii ohcamuša beassat Eurohpá kulturoaivegávpogin de lei sámi kultuvra guovddážis ohcamušas. Muhto ollusat balle fas šaddamis guoimmuhanhearvan, ja ahte eat gudnejahttojuvvo sámi našuvdnan 1751 Strömstadtraktáhta jelgii ja sierra álbmogin 2011 ráđđehusvuođu jelgii.

Min álbmogis leat čáppa ivdnás biktasat, mis leat máŋga sierra sámi giela ja danne galggalii min riekti álbmogin čielgaseappot ja buorebut čalmmustahttot go dál. Mii váillahit dán jurddašeami Upmeje Kulturoaivegávpoga doaimmas muhto mis eai lean ovdalaččas ge nu stuora vuordámušat. Veahá ovdal Upmeje Kulturoaivegávpotjahki rahpama de bođii diehtu ahte DAUM, Dialekt, Ortnamns- och Folkminnesarkivet (Suopman-, báikenamma- ja álbmotvuorkáarkiiva) Upmejes galggai heaittihuvvot. Lea oba heahpat go kulturoaivegávpotjagis heaittihit vuorkká mas leat min guovlluid dieđut, olmmošlaš gealbu ja dárbbašlaš reaiddut.

DAUM heaittiheapmi lea sidjiide geat vuostálaste sámi oassálastima Upmeje kulturoaivegávpotjagi oktavuođas veahá vuodjaláibin. Vaikko ii leat logalaččat vejolaš čatnat Kulturoaivegávpotjagi DAUM boahtteáigái de ii leat vejolaš dahkat nuppe ládje ge. Namalassii: Go Kulturoaivegávpotjagis lea diekkár árvu ruoŧelaš elihtas, de ferte DAUM ain beassat joatkit doaimmas Västerbottenis.

Västerbottena leanamearkkas lea čuovvovaš čilgehus ”I med sexuddiga stjärnor av guld bestrött blått fält en springande ren av silver med röd beväring”. Leanamearka lea ain anus ja leanas ruohtadit ain bohccot. Dalle juo go Gustav Vasa hávdáduvvui jagis 1560 lei dát mearkan olles guvlui Bottenviken oarjjabealde. Ja boazu gávdno ain sihke Norrbottena ja Västerbottena leanamearkkain. Symbolihkka lea čielggas. Ja danne lea veadjemeahttun ipmirdit govt sáhttá ruhtaseastima dihte válljet sirdit DAUM vuorkká dakkár báikái maid ollusat atnet nállebiologiijja vuolggabáikin, namalassii Uppsalai.

Otná dan beaivvi gillát mii dainna go Ruoŧa servodat ii oainne min ja min dárbbuid álbmogin. Mis ii leat stuorit árvu go iežá álbmogiin muhto ii leat unnit ge. Okta deaŧalaš juolgi sámi kultuvrras lea boazodoallu. Dađimiel go ruoŧelaččaid váldi ja ráđđehus leat ribadišgoahtán válddi sámi kultuvrra badjel de leat eavttut jođihit boazodoalu muktásan ja hedjonan. Dál oaidnit omd čielgasit erohusa ruoŧelaš meahcceealleinventerejeddjiid ja sámi meahččeealleinventerejeddjiid bálkkás. Ii berrele leat nu ahte sii geat ovddastit Ruoŧa beroštumiid ja leat mielde inventerenveagain lea iežá bálká ja iežá buorit go sis geat ovddastit sámi beroštumiid. Muhto nu lea dilli dál.

Mii fertet dál rahpat čalmmiideamet duohtavuhtii ja fuomášit ahte Annika Åhnberga ándagassiiátnun ii lean go dušši sáhka. Mii eat ge sáhte šat sávvat soabadeami Ruoŧa álbmogiin. Min kultuvra duššindahkko ja min eatnamat rivvejuvvojit stuorrudanekonomiijja ovddasteddjiid bealis geain leat eurohpálaš lágat ja norpmat gieđas. Muhto seammás eai leat mis goasse leamaš ná buorit vejolašvuođat muitalit oainnumet ja gozihit iežamet áššiid. Jearaldat lea leago dát sámiid oktasaš oaidnu vai leago deaŧalet leat oassin Ruoŧa servodagas go sámi servodagas?

Juohke sápmelaččas lea vejolašvuohta čálihit iežas Sámediggeválggaid jienastuslohkui. 8 322 leat dássožii dan dahkan, ja šaddet sihkkarit eanebut boahtte válggaide 2017:s. Jus mii ieža eat nagot rievdadit ovddeš eurohpalaš kolonihearráid ja soahteveagaid oainnu dál ođđa áiggis go máilmmiservodagas leat nu olu olmmošlaš riekteinstrumeanttat, gii dalle dan nahká dahkat?

Sihke sámi álbmot ja iežá álgoálbmogat gillájit sakka stuorrudanekonomiijja geažil ja Eurohpalaš sisabáhkkemiiguin min kultuvrraide ja beaivválaš eallimii. Máilmmi álgoálbmogat gudnejahttet ain min kultuvrraid čatnasumiid ja dan luonddu mas mii leat eallán ja ceavzán dássožii. Dat ferte ain leat min sámiid oktasaš viggamuš ovttas iežá álgoálbmogiiguin.

Lea vejolaš muktit máilmmi!

Sámedikki čoahkkinjođihangotti bealis

Stefan Mikaelsson
Sámedikki ságadoalli