Statistihkka sámejienastuslohku
Ilmmuhusat sámejienastuslohkui lassánit juohke háve go leat válggat. Vuosttaš válggain 1993:s ledje 5 390 olbmo ilmmuhan iežaset jienastuslohkui ja 2009:s ledje 7 812 olbmo jienastuslogus. 2013 válggain ledje 8 322 olbmo jienastuslogus.
Sohkabealearut?
Sohkabeliid gaskka eai leat stuora erohusat. Jienastuslogus leat dán jagi veaháš eanet nissonat go dievddu, ovdal lea leamaš nuppeládje.
| Válgajahki | Ilmmuhuvvon olbmuid lohku | Nissonat | Dievddut |
| 1993 | 5390 | - | - |
| 1997 | 5991 | 2947 | 3044 |
| 2001 | 6724 | 3296 | 3428 |
| 2005 | 7180 | 3541 | 3639 |
| 2009 | 7812 | 3895 | 3917 |
| 2013 | 8322 | 4170 | 4152 |
(Fuom! 70-80 olbmo jápmet juohke jagi. Dušše olbmot badjel 18 jagi besset mielde jienastuslohkui.)
Gos orrot sámit?
47 % ilmmuheaddjiin dehe 3 898 olbmo orrot Norrbottena leanas. 22 % orrot Västerbottena leanas ja dat leat 1 839 olbmo.
Stockholmmas leat 638 ilmmuhuvvon sápmelačča mii lea sullii 7,8 % jienastuslogus. 553 ilmmuheaddji leat Jämtlándda leanas (6,6 %). Västernorrlándda leanas leat 198 ilmmuhuvvon sápmelačča mii lea 2,4 % sápmelaččain jienastuslogus. Västernorrlándda ja Västra Götalándda leanas orrot 2,4 %). Uppsala, Dalarna, Gävleborga ja Skåne leanain orrot 1-2 % sámiin geat leat ilmmuhan iežaset jienastuslohkui.
Dat mearkkaša ahte gávdnojit sámit miehtá Ruoŧa. 187 sámi jienastuslogus orrot olgoriikkas.
Ođđa ilmmuhusat
Ođđa ilmmuhusat sámejienastuslohkui 2013 válggain leat 856 olbmo.
|
Ođđa ilmmuhusaid |
|
| 2001 | 1061 |
| 2005 | 825 |
| 2009 | 1100 |
| 2013 | 856 |
