|
|
Suomâ sämmilij muusikärbivyevist lii ucemustáá finnim huámášume anarâšmuusik ärbivyehi. Taat šadda uásild tast, et anarâškielâ lii lamaš kiellân ucceeblovo ucceeblohhoon uáli marginaalsâš sajattuvâst. Anarâš muusikrähteeh láá meiddei uáli uccáá já taah ääših láá spejâlistám meiddei anarâškulttuur áárvustanemân. Tobdosumoseh láá lávloo já nyettejeijee Aune Kuuva (Piäkkáá Avni), räp-artist Amoc (Mikkâl Antti Morottaja) sehe oobižeh Heli já Satu Aikio. Puárásub puolvâ muusikalmain puáhtá mainâšiđ Ilmari Mattus (Uccpárnáá Vuoli Ilmar) sehe Matti Morottaja (Kuobžâ-Saammâl Matti), kote lávdástij el. vuosmuin Kaustisii aalmugmuusikfestivaalâin ive 1968.
Majemuin ihelovvoin anarâšmuusik ärbivyehi lii šoddâm ucceeb huámášumân já motomin lii joba koijâdum, et lii-uv anarâšâin lamaš jieijâs muusikärbivyehi ollágin. Kuittâg 1800-lovo já 1900-lovo aalgâkeeji arkkâdâhkäldein lii kavnâmist uáli ellee anarâšmuusik ärbivyehi.
Anarâšmuusik ärbivyehi hámášuvá arkkâdâhkäldei mield čuávvoo ossijd: Kuávdáš uási ärbivyevist taheh anarâšâi ulmuiliivđeh sehe elleiliivđeh. Puárásumoseh tubdum livđeteevstah láá vyerkkejum Mikko Aikiost 1880-lovvoost. 1900-lovo ääigi vuorkkiimeh láá toohum valjeest. Vijđásumos anarâšmuusik čuágáldâh lii vyerkkejum Anna-Briitta Mattusist (js. Morottaja).
Čuávvon láá kulmâ teevstâ kuobžâ liivđán, mii lii ohtâ tobdosumosijn anarâš liivđijn. Puárásumos kiärduttâs lii Mikko Aikio ive 1886 livđum.
Koccáá juo viljâžâm
Piäiváš juo vaarijd páštá
kuđhiih juo kuodduužij mield ruotâdeh
lode ruojâ jo peljijd vaaldij
káálguh juo nuotijdis čihteh
kálláh juo kiävuidis vuorkkiistileh
párnááh juo sierâtávgáiguin sierih |
Herää jo veliseni
Päivä paistaa jo vaaroille
muurahaiset juoksevat jo puiden rungoilla
linnun laulu jo korviin kaikuu
akat jo nuottiansa korjaavat
ukot panevat jo verkkokävyt talteen
lapset leikkivät jo leikkijousineen |
Frans Äimä pajasmerkkim Kuobžâ liivđe kiärduttâsâst čiälgá, et viljâžâm-sääni lohtâs tilálâšvuotân, mast kuobžâ covná viiljâs, nube kuobžâ.
Kuobžâ iätá viljâsis:
Koccáá juo viljâžâm!
Piäiváš juo vaarijd páštá,
ludij jienâ juo peljijd škáájá,
kuđhiih juo kuodduužij mield ruotâdeh,
kálláh juo kiävuidis vuorkkiistileh,
káálguh juo nuotijdis čihteh. |
Ive 1946 Anna-Briitta Mattus livđui Helsigist muusiktotkee A. O. Väisäsâžân. Anarâškielâ teevstâid lii translitteristám tááláá čäällimvuáhán Matti Morottaja.
Viljâžâm viljâžâm koccáá jo no
piäiváš jo vaarijd páštá, lol-lo-lo…
kuuđhah jo muorâi mield ryettih, lal-lal-lal…
kálláh jo kiävuidis rähtih, lal-lal-lal…
káálguh jo nuotijdis čihteh, lal-lal-lal…
kaandah jo tävgipisoiguin sierâdeh, lal-lal-lal…
ludij ruojâ jo peljidân vaaldij, lal-lal-lal…
kuuđhâmievtâ siste, lal-lal-lal…
ráávhust lii uáđđâm kale, lal-lal-lal…
täälvis lii uáđđâm kale, lal-lal-lal…
te tot jo muorjijd porá, lal-lal-lal…
tuot kustoo meid jo koccáá lal-lal-lal
|
Veliseni veliseni herää jo
päivä jo vaaroihin paistaa, lol-lo-lo, loo-loo
kusiaiset jo puita myöten juoksee lol-lo-lo …
ukot jo käpyjänsä laittaa lol-lo-lo, loo-loo lol-loo…
akat jo nuottiaan korjaa lol-lo-lo, loo-loo lol-loo…
pojat jo jousipyssyillä leikkivät lol-lo-lo…
lintujen laulu (meteli) jo korviini otti lol-lo-lo…
muurahaismättään sisällä
rauhassa on nukkunut kyllä
talvensa on nukkunut kyllä, lol-lo-lo, loo-loo lol-loo …
nyt se jo marjoja syöpi lol-lo-lo, loo-loo lol-loo …
Tuo (pentu) näköjään myös herää lol-lo-lo, loo-loo lol-loo
|
Muusiklávt liivđeh sulâstiteh čuuvtij Aanaar orjâlâšjuáigusijd já tane taid lii tuše musiiklâš jiešvuođâi pehti motomin väädis iäruttiđ nubijnis. Lasseen anarâš ärbivuáhán láá kuullâm liivđij lasseen meiddei orjâlâšjuáiguseh, moid čujottuvvoo anarâškielâ teermâst juáigus, (ml. juáiguseh).
Puárásumoseh kuvviimeh anarâš musikkist láá 1800-lovo aalgâbeln já toh láá paapâi sehe virgealmai tohâmeh. Tain kieđâvuššoo eromâšávt anarâšâi veisidemtáiđu. Anarâškielâlâš nomâttâs toid lii salmâ (ml. saalmah) já 1800-lovo salmâärbivyehi lohtâsij nk. Puáris salmâkirje salmáid. Ive 1993 almostui tááláš anarâškielâlâš salmâkirje.
Liivđij, juáigusij já saalmâi lasseen láá tiäđust maaŋgah anarâškielâlâš lavluuh. Anarâškielâlâš nomâttâs lii laavlâ(ml. lavluuh). Tobdosumos laavlâ táiđá leđe nk. Kihlejâšlaavlâ, mii tobdoo meiddei Eeni já Nieidâ vuárusárnumlaavlân. Muštâluvvoo et laavlâ lii lavlum kihlejáin 1800-lovo loopâst já 1900-lovo aalgâbeln.
Ohtâ suijâ anarâšmuusik ärbivyevi huánnánmân 1900-lovvoost lâš lamaš ive 1920 espanjatavdâepidemia. Taavdân jammii suullân 200 olmožid Anarist já uáli stuorrâ uási sist lijjii eidu anarâšah. Ko jaamišij liivđijd iä ulmuuh mielâstis lávlum, lappui ärbivyevist merhâšittees uási, siämmáá ko maaŋgah ärbivyevimätteeh-uv. 1920- já 1930-lovoi ääigi Anarân čuosâi vuáimálâš syemmilij varrimjotolâh, mii meiddei vaikuttij muusikkulttuurân já vissásávt Säämi suáđi vaikuttâs hiäjusmitij ärbivyehikulttuur ovdiist-uv.
Anarâšmuusik ärbivyehi lii kuittâg vyerkkejum soođij maŋa-uv eromâšávt 1960-lovo loopâst el. Matti Morottaja (Kuobžâ-Saammâl Maati) já Säämi radio tooimâst. Valjaas arkkâdâhamnâstuvâi vievâst já ohtsâšpargoin puáris ärbivyehimätteiguin lii máhđulâšvuotâ iäláskittiđ puáris anarâšmuusik ärbivyevi. Taan keežild Ijâttis Ijjâ -festivaalâ anarâškonsertist kullojii-uv uđđâsub anarâškielâlâš lavluu lasseen meiddei puáris liivđeh.
Marko Jouste
|
|
| Paijeel čyeti juáigusčáittusid A.O. Väisäsâžân já Erkki Ala-Köönnin lávlum Anna-Briita Mattus lávlu fonograafin. A.O. Väisänen 1946. |
|
|
| Amoc, Mikkâl Antti Morottaja já Jouni Petteri Morottaja räppäv anarâškielân. |
Mii lii livđe?
Sämmilâš muusikärbivyevist kovvejuvvoo muusiklâš já tevstâlâš vuovijguin jieškote-uv kuávlu jieijâs eellimpiirâs já ulmuuh. Kuávdáš äšši ärbivyevist lii tot, et lavluu čuásáttâh oomâst lavlus.
Eurooplâš já skandinaavâlâš laavlâärbivyevist lii saahâ muštâleijee lavluin. Muštâleijee lavluin oppeet kovvejuvvojeh ulmuuh, tábáhtusah já tobdoh nuuvt et čuásáttâsân ij lohtâs omâstemkoskâvuotâ.
Orjâlâškuávlust omâstum lavluin kiävttoo nomâttâs luohti, veikkâ suomâkielân lii vuáhádum termâ joiku. Anarâškielâlâš nomâttâs lii livđe já nuorttâlâškielâst leu’d.
|
| |
|
| Ilmari Mattus já "Sáárámáárjá". |
|
