|
|
Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka perinteisesti asuu vain yhden valtion ja yhden kunnan sisällä. Kun Inarin kunnan alueelle on eri syistä johtuen tullut muita saamelaisryhmiä ja suomalaisia, inarinsaamelaiset ovat ainakin koko historiallisen ajan asuneet aina samassa paikassa, Inarijärven ympäristössä. Heihin sopii nimenomaisesti saamelaisen kirjailijan Johan Turin lause: "Meistä ei ole kuultu että me olisimme tulleet tänne mistään."
Inarinsaamelaisten identiteetti erottaa heidät suomalaisten lisäksi myös muista saamelaisista, pohjois- ja kolttasaamelaisista, vaikka he samaistuvatkin saamelaisiin yleensä. Oman ryhmän merkkejä ovat ennen muuta kieli, asuinseutu, suku ja vaatetus.
Inarinsaamelaisten kotiseutu
Inarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarijärven ympäristö. Historia- ja muistitiedon mukaan sekä paikannimien perusteella alue on laajempikin. Etelässä raja kulkee suunnilleen Saariselästä Ivalojoen latvoille, sieltä länteen Lemmenjoelle ja edelleen Vaskojoen keskijuoksun kautta Aksujärvelle. Luoteessa raja kulkee Syysjärven ja Säytsijärvien kautta Iijärvelle, josta itään Inarijärven rantojen ympäri. Myös Norjan rajalla olevalla Inarijoella on inarinsaamenkielisiä paikannimiä ja perimätietoa siellä asuneista inarinsaamelaisista. Alue on ollut tällainen satoja vuosia. Mikä on ollut tilanne vaikkapa tuhat vuotta sitten, on arvioitava ja tutkittava erikseen, samoin kuin historian tuntema Inarin lapinkylän alue.
Nykyisin inarinsaamelaisia asuu myös muualla Suomessa ja ulkomailla, jonne he ovat muuttaneet eri syistä. Inarin kunnassa he ovat pieni vähemmistö muun asujaimiston seassa.
Inarinsaamen kielen puhujat
Inarinsaamen kielen puhujien määrä on aina ollut pieni, vain muutamia satoja. Nykyisin heitä on saamelaiskäräjien tilaston mukaan n. 300. Saamelaiskäräjävaaleissa 2003 äänioikeutettuja inarinsaamen ensiksi oppineita oli 269. Mutta kun mukaan luetaan ne saamelaismääritelmän mukaiset inarinsaamelaiset, joiden vanhempi tai yksi isovanhemmista oli ensimmäisenä kielenään puhunut inarinsaamea, äänioikeutettujen määrä on tietysti suurempi.
Matti Morottaja
Inarinsaamelaiset ovat ehkä vähiten tunnettu saamelaisryhmä Pohjoismaissa. Internetistä inarinsaamelaisista löytyy vain hyvin vähän mainintoja. Nämä olivat lähtökohtia Anarâš-sivuston syntymiseen. Sivuston on tuottanut Sámi musea Siida - Saamelaismuseosäätiö yhteistyössä Anarâškielâ servin kanssa Opetusministeriön osarahoituksella.
Sivuston kahdeksan pääaihetta jakautuvat alasivuille, joihin linkit löytyvät asiatekstin vasemmalta puolelta. Lisäksi useiden sivujen teksti jatkuu syventävillä artikkeleilla, jotka avautuvat erilliseen ikkunaan. Anarâš-sivustoa täydennetään ja päivitetään jatkuvasti.
|
|
|
