siida


Aksujärven kesäpaikka. Kuvaaja Erkki Mikkola 1931. Museovirasto.

SUKUALUEET

 
 
 

 

Nimensä mukaisesti inarinsaamelaiset ovat perinteisesti asuttaneet Inarin aluetta, Inarijärven rantoja ja saaria sekä sivuvesistöjen varsia. Inarinsaamelaisten asuinpaikat kesä- ja talvipaikkoineen olivat suurimmaksi osaksi haja-asutusta, talot kaukana toisistaan.

T.I. Itkonen on teoksessaan Suomen lappalaiset I ja II tarkoin kuvannut inarinsaamelaisten  sukualueita. Samoin on tehnyt Samuli Paulaharju teoksessaan Taka-Lappia.

Aikioiden perinteiseksi asuinalueeksi on kirjattu Väylän seutu Inarijärven pohjoispuolella. Sieltä he olivat levittäytyneet Utsjoen suuntaan ja jopa Norjan puolelle. Aikioita on myös asunut yksittäisesti Inarijärven länsirannalla Kankivuonon lähistöllä, Könkäänjärvellä ja Paatsjoen alueella Inarijärven itäpuolella.

Kuuva-suvun alueita on vanhastaan ollut Alajärven seudulla ja myöhemmin muun muassa Tsuolisvuonon suulla Pisterissä, Ahvenjärven rannalla ja Nellimvuonolla sekä myös Pohjois-Inarin puolella.

Mattus-sukua tavattiin erityisesti Länsi-Inarissa, mutta myös pohjoisempana, Riutulassa ja Syysjärven seudulla. Mattuksen sukua asettui asumaan yös Itä-Inarin Paksuvuonon seudulle. Sukua on siirtynyt asumaan Norjan Varankiin, jossa heitä elää vielä tänäkin päivänä.

Suuri Morottajan suku asutti Inarijärven etelä- ja lounaispuolta leviten sieltä myöhemmin järven länsipuolitse kohti Inaria.

Mujon suku muutti Inarijärven eteläisiltä alueilta Paksumaan-Syysjärven seudulle, heitä asui myös Iijärvellä.

Mustan sukua tavattiin Väli-Mustolassa ja Itä-Inarilla, mutta myöhemmin Riutulassa ja Paadarjärvellä.

Paadarien sukua oli alkujaan Paadarjärvellä Länsi-Inarissa, mutta myöhemmin Aksujärvellä pohjoisessa, Tsarmijärvellä ja Tullujärvellä etelässä sekä Paatsjoen seudulla idässä.

Paltto-sukua tavattiin Turvejärven-Nitsijärven seudulla Pohjois-Inarissa, Lemmenjoella lännessä sekä aina Tenojokivarressa Utsjoella. Heitä on siirtynyt myös Norjaan Varangin alueelle.

Saijetsin suvun perinteiset alueet ovat Länsi-Inarilla Nukkumajoen-Säisaaren seudulla, myöhemmin Mahlattinuorassa-Nuottamojärvellä, Inarijoen Iivanajärvellä ja Paatsjoella.

Sarren suvun nautinta-alueita on Länsi-Inarissa Muddusjärvellä, Paadarjärvellä ja Riutulassa sekä Itä-Inarin puolessa mm. Ala-Mustolassa, Sulkusjärvellä ja Majavajärvellä-Ulkuniemessä.

Vallen sukua puolestaan on Itä- ja Etelä Inarilta hajaantunut joka suuntaan. Heidän perinteisiä asuinpaikkojaan on mm. Nirrola Inarijärven Nanguvuonolla, Paatsjoki, Kapperijoki Tsurnuvuonolla, Väylä ja Iijärvi.

Saamelaisasiain komitean mietinnössä vuodelta 1953 esitetään Suomen saamelaisalueen saamelaiset väestöpistekarttana saamelaisryhmittäin –tunturisaamelaisiin, inarinsaamelaisiin ja kolttasaamelaisiin ryhmitellen. Vielä tällöin inarinsaamelaisten asutus noudatteli perinteisiä sukualueita.  

Myöhemmin uudet asutuslait kuten porotilalaki ja luontaiselinkeinojen tukemiseen laadittu laki muuttivat perinteistä asumista. Uusia asuintiloja rakennettiin kyläkeskuksiin tai niiden lähituntumaan. Monet perinteisistä asuinpaikoista ovat nykyisin inarinsaamelaisten sukujen jälkeläisten kesänviettopaikkoja.

Irja Jefremoff


Perinteiset inarinsaamelaiset sukualueet Inarijärven ympäristössä.

 

 

Kuva: Irja Jefremoff
Sulkusjärven talon ranta. Samuli Paulaharju 1914.

 

 

SKS
Matti Musta vaimoineen kotonaan Riutulassa. A.O. Väisänen 1930-luku.

 

 

Takaisin ylös

 

  © 2006 Sámi musea Siida & Anarâškielâ servi siida@samimuseum.fi