PAIKANNIMET

Paikannimet täällä Inarin alueelle kertovat muun muassa siitä, kuinka elävä luonto yhdessä ihmisen kanssa on vallannut leijonanosan paikannimistön määriteosista. Ylivoimaisesti eniten esiintyvät kalat Inarin alueen paikannimissä ja se kertoo mm. siitä, että olemme ennen muuta kalastajakansaa, mutta myös metsästäjäkansaa, tai ainakin olemme olleet sitä. Kala esiintyy peräti 338 kertaa, joista ahven on kärjessä (82 kertaa). Kakkossijan saavuttavat eläimet 318 kerralla, joista poron eri variantit esiintyvät eniten (59 kertaa). Hyvänä kolmosena tulee ihminen joka esiintyy nimenä 278:ssa paikannimessä, Antti kärjessä (36 kertaa). Neljännen sijan valloittavat linnut, joita tavataan 242:ssa paikannimessä, eniten esiintyy kaakkuria (43 kertaa), mutta kuikka ei kertaakaan. Tästä voisimme päätellä, että vanhaan aikaan tätä kahta lintulajia on pidetty saman lajin edustajana ja itse esimerkiksi olin vielä 1980-luvulla sitä mieltä, että kuikan inarinsaamen nimi on kähtee, enkä nimeä tuhtuu ollut edes kuullut.

Puut ja kasvit saavuttavat neljännen sijan 227 kerralla, mänty kärjessä (42 kertaa). Kuudes sija jää jumalille noituudelle ja maahisille, jotka esiintyvät 82 kertaa, Ákku ja Äijih eli Akka ja Ukko kärjessä (43 kertaa). Seitsemäs sija kuuluu hyönteisille, joita tavataan nimissä 20 kertaa, mäkärää esiintyy eniten (4 kertaa). Vihonviimeiseen sijaan joutuvat tyytymään marjat ja sienet, vaikka ovatkin melko tärkeitä ihmiselle. Ne esiintyvät vain 16 kertaa, joista kärkisijan on vallannut mustikka (7 kertaa). Kaikkiaan nämä edelläluetellut lajit esiintyvät 1502:ssä paikannimessä, joka on runsas viidennes koko inarinsaamelaisesta paikannimistöstä. Tutkimustani en ole toistaiseksi ulottanut pohjoissaamen ja suomen kielisen paikannimistön puolelle tässä merkityksessä. Kyseessähän kuitenkin ovat pääosiltaan samat nimet, kuin inarissaamenkin nimistössä eli ne ovat suomennoksia ja pohjoissaamennoksia.

Millaisia sitten ovat nämä vajaat neljä viidesosaa paikannimistä? Ne ovat appellatiivi­pohjaisia eli perustuvat maastoyleisnimiin ja esiintyvät pääsääntöisesti perusosissa, mutta myös määriteosissa. Muutamassa paikannimessä samanaikaisesti sekä määrite-, että perusosassa, kuten esim. Suáluičuálmáásuálui -saaressa ´Saarisalmensaari´ ja Suáluinyeresuálui -saaressa ´Saarinuoransaari´ joka on suomennettu nuotoon Nuoransaari. Kaikkiaan inarinsaamelaisia paikannimiä on runsaat 6000, suomenkielisiä ehkä jonkun verran vähemmän, pohjoissaamen kielisiä runsaat 2000, koltankielisiä nimiä noin parisataa ja nuotta-apajia saman verran. Nuotta-apajien tarkat sijaintipaikat eivät ole kaikkien apajien osalta tiedossa, eivätkä ole enää selvitettävissäkään. Yhteensä kirjattuja ja karttoihin sijoitettuja nimiä on noin 14 000.

Takaisin ylös

Kaikkiaan maastoappellatiivejä inarinsaamessa on noin 300. Seuraavassa Top-40 -lista eli 40 yleisintä appellatiivia paikannimissä suosituimmuusjärjestyksessä:

1. jävri + jáávráš + jávrádâh = järvi + järvinen + järvikäinen 1956 kertaa
2. vääri + váárááš + värehâš = vaara + vaaranen (demin.) + vaarakainen 712 kertaa
3. suálui + suolluš + lássá = saari + saarinen (demin.) + laassa 629 kertaa
4. juuhâ + vei + juuvâš + aajâ = joki + jokinen (demin.) + lähde 552 kertaa
5. njargâ + njaargâš + njargâstâh = niemi, nieminen, niemeke 537 kertaa
6. luohtâ + luovtâš = lahti + lahtinen (demin.) 480 kertaa
7. luobâl + luobbâlâš = lompolo ~ lompola 233 kertaa
8. jeggi + jiägáš = jänkä + jänkänen (demin.) 198 kertaa
9. uáivi + uáiváš = pää + päänen (demin.) 185 kertaa
10. keđgi + kiäđgáš = kivi + kivinen (demin.) 157 kertaa
11. čuálmi + čuálmáš = salmi + salminen 152 kertaa
12. ruávi + puállám = rova + palo 149 kertaa
13. vyeppee = vuopaja 132 kertaa
14. láddu + lááduš = lampi + lampinen 117 kertaa
15. čielgi + siälgáš = selkä + selänne 114 kertaa
16. kuoškâ = koski 97 kertaa
17. vuonâ + vuonâš = vuono 89 kertaa
18. kieddi + kiäddáš = kenttä 72 kertaa
19. moorâst = morosto ~ marasto 70 kertaa
20. eennâm = maa 63 kertaa
21. pähti + páávtáš = pahta 61 kertaa
22. puolžâ = harju 54 kertaa
23. skäiđi + skááiđáš = kaita (kaira jokien välissä) 52 kertaa
24. uáivuš, luusua 48 kertaa
25. savo ~ savvoon + savonâš = suvanto 44 kertaa
26. čukkâ ~ čokke ~ čohhááš + čummâ = kukkula + huippu 43 kertaa
27. pohe + povvááš = kapeikko, tai laakso 42 kertaa
28. myetki + muáđháš + muáđhád = muotka ~ taival 41 kertaa
29. vuodâs = vuontinen (hiekkaranta) 38 kertaa
30. tupesaje = tupasija 35 kertaa
31. käldee = lähde, avanto 33 kertaa
32. juovâ = luolikko ~ kivikko ~ louhikko ~ rakka 31 kertaa
33. ämmir + tiävá = kumpu ~ tieva ~ kunnas 29 kertaa
34. kuolbâ + kuolbânâš = kuolpuna + kuolpunainen 28 kertaa
35. ävži = rotko 27 kertaa
36. kárgu = kari 25 kertaa
37. nyeri + nuárááš = nuora (pitkä ja kapea salmi) 22 kertaa
38. viälmá = hidasvirtainen syvä joen kohta (vielma) 21 kertaa
39. kaavâ = poukama, loiva mutka, taive 20 kertaa
40. puornâ = purnu (säilytyskuoppa) 18 kertaa

Ja kuten havaitsemme, ei tunturia näy listalla lainkaan, vaikka niitäkin Inarin alueella on huomattavan monta. Se on vasta sijalla 41, esiintymiskertoja 17, joista niistäkin valtaosa sijaitsee Inarin alueen ulkopuolella. Neljäkymmentä suosituinta maastoappellatiivia esiintyy peräti 7254 kertaa. Loppujen 260 maastoappellatiivin esiintymiskertoja ei ole laskettu.

Millaisia ihmisen valmistamia rakennelmia, taikka teknisiä välineitä tapaamme Inarin alueen paikannimistöstä:

1.    Ylivoimaisesti eniten tapaamme sanaa kuáti = kota, peräti 146 kertaa
2.    hyvänä kakkosena seuraa tupe = tupa, 107 kertaa
3.    kolmanneksi eniten esiintyy lyevi = suova, 19 kertaa
4.    neljäntenä ovat nuotanvetoon liittyvät sanat koldem ja nyetti = nuottaus ja nuotta 18 kertaa, mutta yllättäen samaan lukumäärään yltää myös puornâ = purnu (lihan ja kalansäilytyskuoppa)
5.    viidennen sijan saavuttaa äiđi = aita 16 kerrallaan
6.    kuudennen sijan láávu = laavu, 14 kertaa
7.    kahdeksannella sijalla ovat kerris = ahkio ja puárree = lautta, 10 kerrallaan
8.    seitsemännellä sijalla on ákšu = kirves, 11 kertaa
9.    yhdeksännellä sijalla ovat käärbis = vene ja piärtušm = peuranpyyntiaita, 9 kertaa kumpainenkin
10.   kymmenenneltä sijalta löytyy viermi = verkko, 8 kertaa
11.  yhdennellätoista sijalla ovat lyevdi = lauta ja káskástoh = lisku, 7 kertaa
12.  kahdennellatoista sijalla on huonâs = hukanhuone (sudenpyyntiin), 6 kertaa kukin
13.  kolmastoista sija kuuluu välineille nijbe = leuku, láávtáš = lihalava, árdu = kuivausteline (lihoille ja kaloille), tävgi ja pelbi = jousi ja terävä nuoli, sekä pisso = pyssy, 5 kertaa kukin
14. neljänneltätoista sijalta löytyvât suárváš = verkonuittokeppi juomustettaessa,  saaveeh = suksi ja puvre = puura, 4 kertaa kukin
15. viidennentoista sijan jakavat säitti = tuura eli keihäs, čyeimi = sauvoin ja hirsâ ja hirsi, 3 kertaa kukin
16. kuudennentoista sijan jakajia on seitsemän: veeččir = vasara, liššá = viikate, kaŋgâ = kanki, läbži = hihna, stávrá = seiväs, naavit = navetta ja láátu = lato, 2 kertaa kukin, 2 kertaa itse kukin
17. jumbosijan jakajia on kahdeksan: sivlá = siula, háárááv = harava, puuvko = puukko, suábbi = sauva, kiällár = kellari, kiämppá = kämppä, syermi = kuiva ja oksikas mänty ruokatavarain kuivatukseen ja tävgi = jousi, yhden kerran jokainen.

Kaikkiaan nämä ihmisen valmistamat rakennelmat, apuvälineet ja laitteet esiintyvät määriteosissa 492 kertaa.

Ilmari Mattus

Takaisin ylös