|
|
Kesäkuun 21. päivänä 1947 syntyi Helsingissä kultaseppä Lars Sammallahdelle ja konttoristi Maire Sammallahdelle (os. Halén) poikalapsi, joka kastettiin isänsä kaimaksi. Pekka Lars Kalervo Sammallahti ehti käydä yhden vuoden kansakoulua, jonka jälkeen hän meni kymmeneksi vuodeksi Helsingin Suomalaiseen yhteiskouluun. Se oli niin tehokas koulu, että hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1965 kuudella laudaturilla, joka oli paras tulos siihen aikaan. Pekka itse pitää SYK:ta suuressa arvossa vielä tänä päivänäkin.
Sen jälkeen alkoi opiskelu Helsingin yliopistolla, josta hän valmistui filosofia kandidaatiksi vuonna 1971, filosofian lisensiaatiksi vuonna 1975 ja tohtorin väitöskirjan hän kirjoitti vuonna 1977, mutta tohtorin arvon hän sai vasta 2002, kun hän itse oli promoottorina Oulun tohtoripromootiossa. Silloin hänet itseään pyydettiin aluksi promovoitavaksi, jonka jälkeen hän vasta pääsi vihkimään muita. Äitinsä oli tapahtuneesta hyvin iloinen, koska vanhin lapsi viimeinkin sai tohtorin arvon, oltuaan professorina neljännesvuosisadan.
Helsingin yliopiston assistenttina hän on toiminut 1968 – 1971, saman yliopiston tutkijana 1972 – 1977, Oulun yliopiston apulaisprofessorina 1977 – 1982 ja viimeisimpänä Oulun yliopiston saamenkielen ja saamelaiskulttuurin professorina vuodesta 1982 lähtien. Sen lisäksi hän on toiminut toisena professorina Saamen korkeakoulussa Koutokeinossa 1989 – 1996 ja Tromssan yliopistossa vuodesta 1993 lähtien tähän päivään saakka. Monien erilaisten luottamustoimien lisäksi hän on toiminut Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtokunnan jäsenenä 1985 – 1997, jonka jälkeen hän on ollut johtokunnan puheenjohtajan vuodesta 1997 lähtien. Hänelle myönnettiin valtion kirjallisuuspalkinto jo vuonna 1975 ja valtion tiedonjulkistamispalkinto seuraavana vuonna.
Lapissa Pekka Sammallahti kävi ensimmäisen kerran sisarensa ja isänsä kanssa vuonna 1958 ja silloin he kävivät Inarissa ja Utsjoella. Hän oli silloin 11-vuotias ja osasi jo muutaman sanan pohjoissaamea. Pari vuotta myöhemmin eli kesät 1960 ja 1961 hän oli Vuotson lähellä Siikaselässä Siika-Uulan luona ja kulki myös porotöissä hänen perheensä mukana Saariselällä ja muissakin paikoissa. Silloin hän oppi pohjoissaamea vähän paremmin enimmäkseen Uulalta, jonka jälkeen hän onkin ollut kaikki kesät täällä Lapissa. 1962 – 63 hän oli kesät Oula Näkkäläjärven renkinä kolmiomittaustöissä Kittilässä, Sodankylässä, Savukoskella, sekä Sallassa ja vasta silloin hän oppi kunnolla puhumaan pohjoissaamea. Näkkäläjärven Oula ja Heijan-Antti olivat hänen opettajinaan.
Inarinsaamea hän oli kuullut jo vuonna 1958 Muddusjärven rannalla, mutta alkoi ymmärtää sitä jollakin tavalla vasta vuonna 1965 kun Karhu-Sammelin Matti (Matti Morottaja) autteli häntä sen polun päälle; heillä oli tarkoituksenaan kirjoittaa myös inarinsaamen kurssi, mutta he saivat aikaan vain viisi oppituntia ja ne paperitkin ovat ilmeisesti kadonneet. Vuonna 1965 hän keräsi lähes kokonaisen kesän paikannimiä Käsivarresta ja 1966 Nunnasen ja Lisman suunnilla. Lismassa hän oli viikon, tai kaksi. Silloin oli hilla-aika ja osan ajastaan hän kulkikin ihmisten mukana hillastamassa. Inarinsaamen kielen kanssa hän alkoi työskennellä enemmän vuonna 1982, kun hänestä tuli Oulun yliopiston saamenkielen ja saamelaiskulttuurin professori. Samana vuonna hän piti yhdessä Karhu-Sammelin Matin kanssa ensimmäisen inarinsaamen kielen kurssin Ivalossa, jossa oli toistakymmentä osanottajaa. Tuo kurssi antoi hyvän perustan tämänkin päivän kirjoittajille ja moni kirjoitti silloin ensimmäistä kertaa äidinkielellään.
Meidän kaikkien hyvin tuntema Sammal-Pekka puhuu hyvin mielellään inarinsaamea aina kun siihen vain on tilaisuus ja mielellään hän myös auttelee inarinsaamen edistämistyössä. Hänen mielestään inarinsaame on niin mutkikas, että usein täytyy miettiä, kuinka tuo taikka tämä sana oikein taipuukaan. Sammal-Pekka uskookin, että inarinsaamen mutkikkuus on hirveän hyvä lääke dementiaa vastaan, koska aivojen on tosissaan työskenneltävä sitä puhuttaessa.
Pekka Sammallahti asuu nykyään Tenon rannalla Vetsikossa ja hänen kirjallinen ansiolistansa on erittäin pitkä; 104 erilaista julkaisua, joista inarinsaamen kielisiä ovat:
- Säämi-suoma-säämi škovlasänikirje, jonka hän on toimittanut yhdessä Matti Morottajan kanssa vuonna 1983
- Säämi-suomâ sänikirje, jonka hän on toimittanut yhdessä Matti Morottajan kanssa vuonna 1993.
Vapaa-aikanaan Pekka kulkee luonnossa metsästämässä ja kalastamassa.
|
|
| Professori Pekka Sammallahti metsäretkellä. |
|
|
