Go sámegillii oažžu oahpu, de oahpahit oahpaheaddjit sámegillii buot fágain. Go oažžu sámegieloahpahusa, de lea oahppis sámegiella giellafágan skuvllas, muđui lea oahpahus dárogillii/eará gillii.

Sámegiella sáhttá leat davvisámegiella, julevsámegiella dahje oarjelsámegiella. Don sáhtát oahppat sámegiela vuosttašgiellan dahje nubbingiellan.

Sámegiela vuosttašgiela oahpahusa oahppoplána gávnnat dáppe

Sámegiela nubbingiela oahpahusa oahppoplána gávnnat dáppe

Mánát geat ohppet sámegiela vuosttašgiellan, galget čuovvut “Dárogiella ohppiide geain lean sámegiella vuosttašgiellan - oahppoplána”. Dán sii galget čuovvut sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas nu guhká go sis lea sámegiel oahpahus.

Mánát geat ohppet sámegiela nubbingiellan, galget čuovvut dárogiela vuosttašgiela oahppoplána, muhto sii eai dárbbaš oahppat dárogiela siidogiela eaige dárbbat árvvoštallojuvvot das.

Oahppi gii oažžu sámegiel oahpahusa ii leat geatnegahtton oahppat amasgiela dahje válljet giellačiekŋudanfága, muhto sus lea riekti válljet dakkár oahpahusa jus dan háliida.

Oahpahuslága 6.kapihtalis čuožžu sámegiel oahpahusa birra.

Sámi guovllus lea ohppiin lea riekti oažžut sámegieloahpahusa ja buot eará oahpahusa sámegillii. Dat mearkkaša ahte lassin (sámegiela) giellaoahpahussii, de galget buot fágat oahpahuvvot sámegillii. Sii galget čuovvut Máhttolokten - Sámegiella oahppoplánaid. Oahppi gii oažžu sámegiel oahpahusa ii leat geatnegahtten oahppat amasgiela dahje válljet giellačiekŋudanfága, muhto sus lea riekti válljet dakkár oahpahusa jus dan háliida.

Váhnemiin lea riekti gáibidit ahte buot gulahallan skuvllain (reivvet, diehtojuohkin, vahkkoplánat jna.) galgá leat sámegillii. Dát guoská maid go njálmmálaččat gulahallá skuvllain, ja váhnenčoahkkimiin, váhnenságastallamiin jna.

Sámi guovlu lea dat suohkanat mat leat mearridan ahte sámegiella lea ovttadássásaš dárogielain. Oahpahuslágas gohčoduvvo dát guovlu Sámi guovlun. Sámelágas gohčoduvvo dát seamma guovlu fas Sámegiela hálddašanguovlun.

Juohke sámi oahppis lea vuoigatvuohta oažžut sámegielas oahpu, vaikko gos orrot Norggas. Dát riekti čuovvu eaŋkilmáná, ja jus váhnen gáibida sámegieloahpahusa, de galgá skuvla dan lágidit. Oahppi gii oažžu sámegiel oahpahusa ii leat geatnegahtten oahppat amasgiela dahje válljet giellačiekŋudanfága, muhto sus lea riekti válljet dakkár oahpahusa jus dan háliida.

Jus skuvla ii nagot gávdnat oahpaheaddji, de lea skuvla geatnegahtton čađahit sámegieloahpahusa molssaevttolaš oahpahusvugiid bokte. Okta molssaevttolaš oahpahusvuohki lea gáiddusoahpahus. Dalle gulahallaba oahppi ja oahpaheaddji video bokte. Eará oahpahusvuohki lea hospiteren, dalle fitná oahppi muhtin sámi skuvllas ja oažžu doppe sámegiela oahpahusa. Skuvllat mat fállet sámegieloahpahusa, sáhttet oažžut doarjaga fylkkamánnis gokčat liigegoluid maid oahpahus buktá.

Jus muhtin suohkanis olggobealde sámi guovllu leat unnimusat 10 oahppi geat gáibidit sámegillii oahpahusa, de lea suohkan geatnegahttán dan fállat, muhto suohkan sáhttá ieš mearridit guđe skuvlii bidjá dan oahpahusa. Dalle galget oahppit oažžut sihke sámegiela oahpahusa ja sámegillii oahpahusa buot eará fágain. Dán fálaldaga lea suohkan geatnegahtton fállat nu guhká go leat unnimus 6 máná ain joavkkus.

Finnmárkku fylkkamánni koordinere davvisámegiel gáiddusoahpahusa.

Nordlándda fylkkamánni koordinere lullisámegiel ja julevsámegiel gáiddusoahpahusa.

Oahpahuslága 6.kapihtalis čuožžu sámegiel oahpahusa birra.

Sámedikki siidduin gávnnat eambbo dieđuid sámi oahpahusa birra.

Oahpahusdirektoráhta siidduin gávnnat eambbo dieđuid sámi oahpahusa birra, doppe gávnnat maid dieđuid fága- ja diibmojuohkima birra,

Priváhta skuvllat galget čuovvut friddjaskuvlalága. Friddjaskuvlalágas ii leat makkárge mearrádus mii geatnegahttá sin addit oahpahusa sámegielas dahje sámegillii, muhto priváhta skuvllat sáhttet dan dahkat jus háliidit. 

Friddjaskuvlaláhka

Oahpahusdepartemeanta lea 2014 golggotmánus álggahan barggu rievdadit friddjaaskuvllalága. Dan oktavuođas lea Sámediggi sádden gulaskuddancealkámuša mas lea gáibidan ahte sámi mánáid vuoigatvuohta oažžut sámegiel oahpahusa maiddái priváhtaskuvllain nannejuvvo. Sámediggi lea maid gáibidan ahte maiddái friddjaskuvlalágas galgá čuožžut ahte priváhta skuvllat leat geatnegahtton oahpahit buot mánáide sámi álbmoga, sámi giela, kultuvrra ja servodateallima birra. Otne lea dát gáibádus dušše čállojuvvon oahpahuslágas. Sámediggi lea gáibidan beassat Oahpahusdepartemeanttain ráđđádallat dán ašši birra. Geassemánus 2015 raporterii Sámediggeráđđi Sámediggái ahte departemeanta ii leat miehtan dasa.

Norgga skuvllain lea fága- ja diibmojuohkin mearriduvvon našunála dásis. Dat sihkkarastá ahte buot oahppit galget oažžut lihkka ollu oahpahusa buot fágain. Skuvllat sáhttet mearriduvvon vugiid mielde veahá rievdadit diibmologuid heivehan dihte oahpahusa báikkálaš diliide. Fága- ja diibmojuohkin lea mearriduvvon sihke vuođđoskuvlii ja joatkkaskuvlii.

Máhttolokten - Sámegiella oahppoplánaide lea ráhkaduvvon sierra fága ja diibmojuohkin.

Oahpahusdirektoráhta siidduin gávnnat fága- ja diibmojuohkima ja eambbo dieđuid dan birra.

Fága ja diibmojuohkin ja sámegieloahpahus

Mánáidskuvllas

Oahppit mánáidskuvllas geain lea sámegieloahpahus galget oažžut unnimus 1562 diimmu vuosttaš- ja nubbingieloahpahusa. Diimmut galget juhkkojuvvot nu ahte oahppi oažžu unnimusat 954 diimmu vuosttašgieloahpahusa ja unnimus 608 diimmu nubbingieloahpahusa. Dát lea 190 diimmu eambbo go ohppiin geain lea dušše dárogieloahpahus. Skuvla mearrida movt dat organisere dán liige oahpahusa. Skuvla sáhttá mearridit ahte buot dát 190 diimmu galget leat lassin eará diimmuide, dalle lea dábálaččat ohppiin sámegiel oahpahus maŋŋel go eará oahppit leat geargan skuvlabeivviin. Skuvla sáhttá maid unnidit diibmomeari eará fágain (de skuvla ráhkada báikkálaš oahppoplánaid main unnida muhtin eará fágain diibmomeari). Sii sáhttet maid kombineret dán guokte vejolašvuođa; ahte okta oassi diimmuin addo maŋŋel skuvlabeaivvi ja lassin de ráhkada vel skuvla báikkálaš oahppoplánaid nu ahte leat unnit diimmut muhtin eará fágain vai oahppit besset sámegiela lohkat skuvlaáiggis.

Nuoraidskuvllas

Oahppit nuoraidskuvllas geain lea sámegieloahpahus galget oažžut unnimus 512 diimmu vuosttaš- ja nubbigieloahpahusa. Diimmut galget juhkkojuvvot nu ahte oahppi oažžu unnimusat 284 diimmu vuosttašgieloahpahusa ja unnimus 228 diimmu nubbingieloahpahusa. Dát lea 114 diimmu eambbo go ohppiin geain lea dušše dárogieloahpahus. Oahpahusa organiseren mearriduvvo dan mielde ahte vállje go oahppi ahte háliida oahpahusa amasgielas vai ii. Oahppit geat lohket sámegiela eai dárbbat oahppat amasgiela, muhto sáhttet dan dahkat jus sii dan háliidit. Jus oahppi ii vállje amasgiela oahpahusa, de galgá oahppi oažžut eambbo diimmuid vuosttaš- ja nuppigielas. Maiddái nuoraidskuvllas sáhttá skuvla mearridit movt sii organiserejit oahpahusa. Skuvla sáhttá mearridit ahte buot dát 114 diimmu galget leat lassin eará diimmuide, dalle lea dábálaččat ohppiin sámegiel oahpahus maŋŋel go eará oahppit leat geargan skuvlabeivviin. Skuvla sáhttá maid unnidit diibmomeari eará fágain (de skuvla ráhkada báikkálaš oahppoplánaid main unnida muhtin eará fágain diibmomeari). Sii sáhttet maid kombineret dán guokte vejolašvuođa; ahte okta oassi diimmuin addo maŋŋel skuvlabeaivvi ja lassin de ráhkada vel skuvla báikkálaš oahppoplánaid nu ahte leat unnit diimmut muhtin eará fágain vai oahppit besset sámegiela lohkat skuvlaáiggis.

Buot vuođđoskuvllat ja joatkkaskuvllat Norggas leat oahpahuslága § 6-4 mielde geatnegahtton oahpahit mánáide sámi álbmoga, sámi giela, kultuvrra ja servodateallima birra.