KIRJÁLŠVUOTÂ

Anarâškielâlâš kirjálâšvuotâ lii uáli nuorâ. Ton ovdánmist láá lamaš eestân keevâtlâš váigâdvuođah. Čäällimvyehi ij lah lamaš ovdil ko 1900-lovo aalgâ rääjist. Sämmilijn lii váilum kielâ já čäällim máttáátttâs; tom aalgij finniđ eskin 1970-lovvoost. Luuhâm já ucánjâš čäällim lâi suomâkielân.

Kirjálâšvuođâ tárbu jieškote-uvláván funktioidiskuin lii ovddii ääigist tutâdum mainâsijguin, moh láá-uv maaŋgâmuđušiih. Mainâstum maainâs, muštâlus, lii kuávdâšsaajeest sämmilâš sänitaiđust. Čepis mainâsteijee olá siämmáá táásán ko kirječällee-uv. Sun máttá maainâsttijnis tiäduttiđ tehálijd já salgiis soojijd, puáhtá maainâsttijn lihâdiđ tuođâ já kováttâllâm rääji alne nuuvt, et kuldâleijee šadda ubâ paje miäruštâllâđ tom, maid kulá. Mainâsteijee jienâkevttim, kämineh já iäláttuvah sälgejeh mainâstem; toh iä oinuu čaallum teevstâst. Tot lii siämmást roomaan, čáitálmâs já teatter.

Čuávvost láá äigioornigist anarâškielâliih kirjeh, moh láá čaallum tiätunáál čaabâkirjálâšvuođâlâš vuovvijn. Fáárust láá sehe proosa já runoh. Oppâkirjeh já sijđoluhâmušah kal iä lah fáárust.

1. Tekstâčuágálduvah
1. 1. Inarinlappalaista kansantietoutta

Čaallum anarâškielâlâš kirjálâšvuođâ puáhtá nabdeđ älgiđ tast, ko A. V. Koskimies já T. I. Itkos nuurrâm já almostittem Inarinlappalaista kansantietoutta almostui ive 1917. Tot lii čoggum amnâstuvâst, mon A. V. Koskimies čoogij i. 1886. Mainâsteijen lijjii Heikki Mattus, Iisakki Mannermaa, Mikko Aikio, Pekka Aikio, Juho Petteri Lusmaniemi, Paavali Valle, Santeri Valle, Antti Kitti, Antti Sarre, Matti Sarre, Pietari Valle, Yrjänä Sarre, Heikki Morottaja, Uula Morottaja já "Juvduu ákku". Kirjeest almostui Lea Laitis toimâttem, ucánjii mutâččum version uđđâ tiädus i. 1979. Tast kevttui Erkki Itkos "sänikirjeortografia", siämmâš, mii kiävttoo sänikirjeest Inarilappisches Wörterbuch, ko oovdeb lâi čaallum fooneetlâš merhâiguin.

Čuágáldâh lii mainâsšlajâidis peeleest maaŋgânálásâš. Mainâsšlaajah (satu) láá elleemainâseh, imâšmainâseh, nooveelmainâseh já ilbis mainâseh. Šoddâmmuštâlusah láá ohtâ, uápis muštâlus máánupikkâdeijest. Oskomušmainâseh láá suulân siämmááh ko eres-uv sämmilijn: stáálu, kuhvittâr, čáhálig, jietânâs, sieidih, nuáidih, hämimolsomeh já jaamišij kumâttâllâm. Historjáliih já páihálâšmainâseh láá ennuv. Tain tobdosumoseh láá Sigá maainâs já čuđemainâseh. Toos lasseen lii muštotiätu, mast lii historjálâš merhâšume. Smavâfolklore láá sänivajâseh, kuodduustuvviih, iärvádâsah, meerhah já ovdâšeh. Kirjeest láá meiddei juáiguseh já lavluuh. Aainâs-uv "satu"-mainâsijn puáhtá huámášiđ ohtâvuođâ syemmilâš já ubâ maailm mainâsáid. Taan áášán puáhtá lase tiäđu tot-uv, et ohtâ mainâsteijein lâi Oulu suomâkielâlij lostâi višâlis tieđetteijee, já vaarâ sun tiilái meiddei Oulu Viikkosanomaid-uv, mast láá lamaš mainâseh suomâkielân. Mainâseh já muštâlusah láá finnim eenâb já ucceeb páihálii ivne, nuuvt tego läävee-uv tábáhtuđ.

1.2. Aanaarkiela čájttuzeh almostui i. 1992. Ton siskáldâssân láá Erkki Itkos paddim muštâlusah, maid toimâttij kirjen Lea Laitinen. Kirjeest kiävttoo "sänikirjeortografia".

1.3. Tovlááh mainâseh -čuágálduvâst láá i. 1968-70 čoggum paddiimijn, Anarâš- já Sabmelaš-loostâin já Aanaarkiela čájttuzeh -čuágálduvâst väljejum čalluuh. Tom lii toimâttâm Matti Morottaja i. 1996.

1.4. Javrij jieŋah parguu lii rävis uáppeid uáivildum tekstâčuágáldâh, mon čáittuseh láá coggum kiirjijn, Anarâš-loostâst já radiopaddiimijn. Toimâttâm Pekka Sammallahti i. 2004.

1.5. Matti Morottaja já Ilmari Mattus toimâttem 305-sijđosâš nooveelčuágáldâh “Kyelisieidi maccâm já eres novelleh” almostui juovláid 2005. Čälleeh láá ohtsis 14 já äigikoskâ, mast antologia maainâst, lii 500 ihheed.

2. Anarâškielân čaallum kirjeh já teevstah

2.1. Uula Morottaja čaalij Sabmelaš/Sápmelaš -loostân višâlávt muštâlusâid já äigikyevdilis aašijn. Vuossâmuš čaalâ almostui i. 1936. Suu kielâ lâi riges já čäällim lâi njyebžil. Erkki Itkonen eeđâi-uv, et Lesk-Ant Uulást lâi šoddâđ Johan Turi viärdásâš čällee, jis liččii lamaš máhđulâšvuođah.

2.1. Párnái laavlâkirje anarâš- já orjâlâškielân “Piiččus”. Lavlui saanijd já nuotâid lii ráhtâm Aune Vesa. Kirje almostui i. 1987.

2.3. Aune Vesa čäällim “Uáináh-uv”-nommâsâš runokirje almostui i. 1992. Kirje lii anarâš- já orjâlâškielân. Tast láá runoh já Martti Rikkos väldim čapis-vielgis koveh.

2.4. Aune Kuuva čäällim párnáikirje “Tuálu faŋgâ” almostui 1994. Kirjeest láá kovvejeijee Martti Rikkos koveh.

2.5. Iisakki Mattusist almostui i. 1996 muštâluskirje "Eellimpäälgis", mast láá nooveelvuáhásiih mainâseh čällee eellim ääigist.

2.6. Ilmari Mattus dokumentroomaan "Čovčjäävrist Kaamâsân" kovvee ääigi čällee pärnivuođâ- já škovlâääigist. Almostui 1996.

2.7. Petter Morottaja čäällim já Martti Rikkos kuvvim nuorâiroomaan “Suábi maainâs”almostui ive 1999. Kirje lii šlaajâs peeleest fantasiaroomaan, mast lii tuávážin sämmilâš mainâstemvyehi.

2.7. Petter Morottaja čäällim já Martti Rikkos kuvvim párnáikirje “Riävskánieidâ” almostui 2000.

3. Anarâškielân jurgâlum kirjeh

3.1. Samuli Aikio toimâttem puáris mainâs mield čaallum “Nieidâ kote šoodâi kollekuálsin”. Kirje lii orjâlâškielâst jurgâlâm Matti Morottaja. Almostui 1982.

3.2. Rauna Paadar-Leivo čäällim párnáikirje “Halstemjeegi noaidi” almostui i. 1990. Orjâlâškielâst jurgâlâm Matti Morottaja.

3.3. Kirsti Palto čäällim já Matti Morottaja jurgâlem párnáikirje “Tivgâ” almostui i. 1994. Kirje lii vuossâmuš Anarâškielâ seervi kuástádâs. Tot maainâst Mikko-kaandâ já vállá ustevvuođâst.

3.4. Veikko Holmberg čäällim, Marja Helander kuvvim já Matti Morottaja jurgâlem “Tuuru-kuobžâ” almostui i. 1995.

3.5. Antoine de Saint-Exupéry čäällim já Iisakki Mattus jurgâlem “Uccâ priinsâš” 2., tiivvum tiädus almostui i. 2004.

3.6. Iisakki Mattus jurgâlem "Shamaanisiskot" almostui noomáin “Kollepäddi” 2001. Kirjeest láá siberialiih mainâseh.

Matti Morottaja

Maassâd pajas