E.W. BORG

Edvard Wilhelm Borg šoodâi Pasejuuvâst (Pyhäjoki) 6.1.1830, čaalij pajeuáppen 21.4.1851 já vihkui pappân Kuopiost 14.12.1853. Sun poođij Anarân 2.4.1856 hoittáđ Aanaar kappallâš koskâpaje särnideijee virge, nomâttui Aanaar kappallâžân 3.4.1857 já čođâlditij pastor tutkos 17.3.1858. Kappallâš virge lasseen sun hoittái Uccjuv kirkkohiärá sajasâšvuođâ, jeđe sirdâšui Uccjuuvâ kirkkohiärrán 2.2.1860. Uccjuuhân moonnâm maŋa sun tobbeenläddingis hoittái Aanaar kappallâš sajasâšvuođâ ive 1967 aalgâ räi, mon maŋa sun jieijâs ucâmuš maŋa peesâi Raahe Saloisten servikode sajasâškirkkohiärrán, nomâttui tobbeen ive 1868 kirkkohiärá viirgán, jeđe vala ruaváást viirgán Pieksämäki servikoddeest 1873. Sun tooimâi meiddei Aanaar – Uccjuuvâ virgálâš puákutteijen 29.4.1856 – 1.1.1867 koskâsâš ääigi.
     
E.W. Borg lâi ton-uv tááhust merhâšittee olmooš, et sun lâi vuossâmuš olmooš maailmist, kote čođâlditij anarâškielâ tutkos já finnij “kijtettettee” tuođâštus 20.2.1858 aanaarkielâ tááiđust professor Elias Lönnrotist. Siämmáálágán tuođâštus sun finnij meiddei orjâlâškielâ tááiđust 4.9.1860. Ereslasseen sun raahtij vistetavlu “Andogas vuođa oppa” (Avdâgâsvuođâ oppâ) mii teddilui Helsigist 1857. Tien tavlust ij lah tađe eenâb tiätu. Täst uáinip, et E.W. Borg lâi Säämist 11 ihheed, mon äigin sun kiergânij rähtiđ “Anar sämi kiela Aapis kirje”, mast láá siijđoh 93 já mii toolâi sistestis meiddei doktor Martti Lutherus “Ucca Katkismus”. Kirje teddilui Oulust 1859 já ton rähtimist sust lâi iššeen já kielâmiäštárin Heikki Mattus (Jormo-Hendrih, 1838 – 1926). “Aapis kirje” lii nubben puárásumos anarâškielâlâš olgosadaldâh já nuuvtko uáinip, te čäällimvyehi ij lah čuuvtijgin muttum pelnub čyeđe ive äigin. Já návt E.W. Borg čáálá algâsanijnis ive 1857:

“Räähes pärnah! Taat addeluvo tiijan Aapis kirje ja Ucca katkismus kirjettum jeijid Ednid ja śoddom kielan. Kuohtu kiela läva taas ton tiet piijum ette oaźućiid oaineđ maht jećkia säni li jeijid kielan ja nuut pyöräpiht sehe ipertićiid mii kirjest śueźu ja maid Ibmel tiijan ton peht saarno ja mijtei mattaaćiid Suoma kiela, kiäs Pase Raabmat adei Bibbal ja ednu eräs śieu kirjäh lää kirjettum.Ibmel suovoćii tiijan aarmostes ipartas, viśalvuođa ja siunadosa taamuv kirje luvvodeined, nuut ette tot puöutäći tiijan nuuvhanna autugasvuođa Jeesus Kristus peht. Kirjettum Anarist Huhti mannadest ihä 1857 Edv. Wilh. Borg”.

E.W. Borg vihkui vuossâmuu keerdi 20.4.1856 Hilma Johanna Malmbergijn, paasij leskân 10.4.1877 já naajâi uđđâsist 13.1.1878 kálgu-uámikkâsâs obbijn Wilhelmina Malmbergijn. Párnááh sust lijjii oovce, main kulmâ láá šoddâm Anarist, kulmâ Uccjuuvâst já loopah Raahest já Vaasast. Siämmáá ive ko sun varrij Uccjuuhân ađai 1860, jaamij suu Matti-kaandâš, kote hävdidui Aanaar Hävdieennâmsuollui.
     
E.W. Borg čoskui “Pyhän Olavin Tähdistön Ritarin”  (Pase Vuáláppáá Täsnijuávhu Ritarin) 25.1.1868. Sun tooimâi meiddei Oulu lääni máddááosij kansaškovlâi tärhisteijen ivij 1.5.1868 – 1.4.1883 koskâsâš ääigi. E.W. Borg jaamij Oulust 13.1.1910 oho paijeel kähcilov ihásâžžân.

Maassâd pajas