|
Säämi já sämmiliih láá tutkum ennuv já tutkâmušah teikâ toi sullâsiih čalluuh láá čaallum ennuv majemui čyetilovoi ääigi. Anarâššáid ubâlávt kyeskee tutkâmušah iä lah masa ollágin. Motomeh ääših láá kovvejum uássin vijđásub sämmilijd kyeskee tutkâmušâst, teikâ anarâšâi ääših mainâšuvvojeh tuše uánihávt. Aanaar kovvejuvvoo maaŋgâ mätkimainâsist, mut talle-uv ko kieđâvuššojeh Aanaar kuávlu sämmiliih, anarâšah láppojeh eres sämmilij siähán. Lii maka tuše ohtâ sämmilij juávkku. Tágáreh čälleeh láá el. Jacob Fellman, M. A. Castren, Antti Hämäläinen já Ilmari Hustich. Anarâšah iä oro lemin meendugin pivnohis ulmuuh tutkâmušaašijd valjiidijn. Nuorttâliih láá tutkum eenâb. Láá maŋgâ tutkâmuš, moh kyeskih tuše nuorttâlijd. Táválâš lii meiddei taggaar tutkâmmalli, et ko tutkâmvuáláážin láá sämmiliih puohnissii, te tutkâmušâst lii nuorttâlijn sierânâs loho, mut ij kuássin anarâšâin. Láá kale tagareh-uv tutkâmušah moh kyeskih tuše anarâšâid, mut toh láá kielâtutkâmušah. Ton lasseen anarâšah láá eenâb teikâ ucceeb fáárust uássin vijđásub tutkâmušâst aalmugtiettuu, historjá já muusik tutkâmušâin. 1. Anarâšâid kieđâvuššee tutkâmuškirjeh Elias Lönnrot: Ueber den Enare-Lappischen Dialekt (1854). Kirjeest lii verbâi já nominij sujâttem já kielâčáittuseh sehe sänilisto. A. V. Koskimies já T. I. Itkos pargon almostui mainâsčuágáldâh Inarinlappalaista kansantietoutta (1918). Kirje amnâstuv lâi nuurrâm Koskimies i. 1886. Frans Äimä tuuđhâi anarâškielâ jienâdâhoopâ kirjestis Phonetik und Lautlehre des Inarilappischen I-II (1918). Sun čoogij meiddei sänilisto, mast láá puohnissii 10.000 säännid. Äimä sänilisto lii vuáđđun Erkki Itkos sänikirjeest Inarilappisches Wörterbuch I-IV. Toimâttâm Raija Bartens já Lea Laitinen. (1986-1991). Erkki Itkonen: Inarinsaamelaisia kielennäytteitä – Aanaarkiela čájttuzeh (1992). Tekstâčuágáldâh, toimâttâm Lea Laitinen. Pekka Sammallahti-Matti Morottaja: Säämi-suomâ sänikirje (1993). Anja Akujärvi: Morottajan suku (1998) Irja Jefremoff: Varriistâllâm - inarinsaamelaisten vuotuismuutto. (2001) Pekka Sammallahti lii ráhtâm anarâškielâ fonologia, mii lii val kietâčaalân. Marja-Liisa Olthuis: Inarinsaamelaiset lajinnimet. Lintujen ja sienten kansannimitysten historiaa ja oppitekoisten uudisnimien muodostuksen metodiikkaa (2007). Marja-Liisa Olthuis lii ráhtâm anarâškielâ sänikirje já kielâoopâ, moh láá keččâlâddâmmáŋgusin. Nágustutkâmuš anarâškielâ ludij já kuobbârij noomâin lii kuođđum tieđâkoodán. Annika Pasanen lii rähtimin náguskirje anarâškielâ revitalisaatiost.
2. Kirjeh já artikkeleh, main anarâškielâ teikâ eres kulttuur lii uássin vijđásub ubâlâšvuođâst A. Andelin: Kertomus Utsjoen pitäjästä (1858) Armas Launis: Lappische Juoigos-Melodien (1908) A. W. Granit: Anteckningar om geografiska benämningar i Enare lappmark. (1912) J. E. Rosberg: Lappi (1911) já Lapplynne (1922). Tutkâmamnâsin eennâmtieđâ. Samuli Paulaharju: Taka-Lappia (1927). Erkki Itkonen: Der ostlappische Vokalismus vom qualitativen Standpunkt aus mit besonderer Berücksichtigung des Inari- und Skoltlappischen. (1939). Jienâdâhoppâ. T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset vuoteen 1945 I-II (1948). Aalmugtieđâ. Tuomo Itkonen: Inari. Inarin kirkkojen ja paimenten muisto. (1952) Tievâsmittum tiädus 1981. Mikko Korhonen: Die Konjugation im Lappischen 1-2, (1967, 1974), Johdatus lapin kielen historiaan (1981). Raija Bartens: Inarinlapin, merilapin ja luulajanlapin kaasussyntaksi (1972), Synteettiset ja analyyttiset rakenteet lapin paikanilmauksissa (1978). Juhani Lehtiranta: Yhteissaamelainen sanasto (1989). Lehtola Veli-Pekka: Saamelaiset - Historia, yhteiskunta, taide. (1997). Pekka Sammallahti: The Saami Languages. An Introduction (1998). Voitto Viinanen: Inarin rajahistoria I (2002). Voitto Viinanen: Inarin rajahistoria II (2006). Ilmari Mattus lii ráhtâm vijđes päikkinommâkirje, mast láá anarâškielâlij nomâi lasseen val orjâlâškielâ, nuorttâlâškielâ já suomâkielâ päikkinoomah. Kirje lii val kietâčaalân. Marko Jouste lii tutkâm anarâš liivđijd. Suu náguskirje Aanaar orjâlâšâi juáigusijn lii valmâštuumin.
Matti Morottaja |
| ||||||||||||||||||||
© 2006 Sámi musea Siida & Anarâškielâ servi siida@samimuseum.fi |