LEA LAITINEN

Savost šoddâm, mut juo škovlâkandân Maadâ-Suomâ Järvenpään eejis fááru varrim Eino Luomi já suáđigillâš Helmi Melamies uápásmuin suátiääigi Kyelijäävrist ađai Sallaast, naajáin já asâiduvváin Järvenpään. Sunnui šoddii nelji párnáá, main ohtâ finnij nommân Lea. Párnááh vazzii taalvijd Järvenpää ohtsâšškoovlâ já keesij sij ellii Suáđigilist kolliistâlmin ááhus já huolhijdis. Sist lijjii nelji ennuu tobbeen, kiäin ohtâ lâi puásuialmai.
     
Ko Lea Luomi vuolgij luuhâđ suomâkielâ Helsig ollâopâttâhân, te pargon šoodâi ereslasseen suomânij nuurrâm kieddipargo, mon sun poorgâi keessiv 1966 Suáđigil Moskuväärist. Tobbeen sun nuurâi päikkinoomâid, kuus ohtâ suu ennuin lâi ornim aassâmsaje. Čuávvoo kesij äigin sun joođhij nommâpargoidis stipendij vievâst já sirdâšui ain taveláá et taveláá. Vistig Vuáčun, talle Avelân jeđe loopâst vala Aanaar markkânân. Nuurrâmkuávluinis sun juuđij saajeest nuubán tuolmâmmašináin, mon sun ain luoihâttij kiästnii páihálii ulmust. Sun vuojâččij kuhes-uv peivimaađhijd. Vääri pajas, nube vuálus – tien ááigán sun lijkkui čuuvtij.
     

Päikkinomâi nuurrâm ohtâvuođâst oovdân tiäivásii meiddei anarâš päikkinoomah já poođij tárbu máttááttâlškyettiđ anarâškielâ. Sun máttááttâlâi motomijd keesijd anarâškielâ Njellimist 1960-70-lovo jorgálduvâst já máttáátteijen sun finnij Piäkkáá Elli-Maarit ađai Elsa Vale já Elsa Saijets, kiäh láin talle tiego viđâlov ihásiih, váldáliih já fiijnâ kielâmätteeh. Lea paddij sunnuid kuohtuid já Elli-Marittáin meiddei maaŋgâid puáris anarâšâid. Sun uápásmui Njellimist meiddei nuorttâlâššáid Darja já Boris Jefremoffin, kiäh šoddáin meiddei tallaa irgesaasâs Heikki Laitinen-uv veerdin: Heikkâ tuuđhâi talle nuorttâlij muusik já rähisvuotâ Sáámán já sämmilâšvuotân ovtâstij sunnuid kuohtuid maaŋgâ náálá. Lea Luomi (maŋeláá Laitinen) vuorkkij pajas suullân 680 anarâš päikkinommâd.
     
Suoi naajáin 1973 já varrijn Kaustisâžân 1974. Na ko siemin párnáin ij puáhtám vyelgiđ nuurrâmmađhijd, te Elsa já Heikkâ Tyemes Valle moonáin perruinis mottoom keesi sunnuu luusâ. Talláá ääigi Elsa lâi Helsigist iššeedmin Erkki Itkosii anarâškielâ sänikirje “Inarilappisches Wörterbuch” sessiistâlmist já sun aasâi talle Lea Laitisii vaanhimij lunne Järvenpääst. Ive 1979 Lea finnij pargo ovdilmainâšum sänikirje toimâtteijen, mon sun poorgâi Kaustisist. Tohon sunjin vuolgâttuvvojii amnâstuvah čuovâkopion já ko iä lamaš tiätureh vala, te ohtâ Maija Räisänen ‑nommâsâš olmooš laađâi taid tekstân mottoom puáris navittist Kerimäkist. Ive 1985 Lea kyevtis Heiháin varrijn maasâd Helsigân já Lea joođhij tobbeen sänikirjepargoos kidâ kirje valmâštum räi. Sänikirjepargo piištij ohtsis 11 ihheed, mon äigin sun oopâi ennuu uđđâ aašijd kielâst. Ovdláhháá Erkki Itkosii jäämmim Lea Laitinen toimâttij vala Itkosii kielâčáitusčuágálduv “Aanaarkiela čájttuzeh”.

Tááláá ääigist Lea Laitinen tuáimá professorin Helsig ollâopâttuv suomâkielâ lájádâsâst já tađe ovdil sun lii lamaš siämmáá ollâopâttuvâst assistenttin já pajeassistenttin. Uánihissii ääigi sun tooimâi KOTUS:st ađai Päikkienâmij kielâi tutkâmkuávdáást spesiaaltotken, jeđe uusâi Helsig ollâopâttuv professuur, ko taggaar lekkâsij. Sänikirjepargo sun finnij toin lain, et ko uccui Raija Bartens pargo juátkee sänikirje toimâtteijen, te professor Mikko Korhonen uámikkâs lâi muštám suu já nuuvt Lea väljejui toimâttempargen. Majemui ivij sun lii tutkâm suomâkielâ čaallum já sarnum kielâ koskâvuođâid, mut meiddei anarâškielâ, mon sun noomât-uv sierânâsrähisvuottân.
                            
Suu käällis Heikki Laitinen lii šoddâm Ylivieskast 1943 já lii tááláá ääigist Sibelius-Akatemia aalmugmuusik professor. Sunnust láá kyehti kaandâ: Tuomas Henrikki (š. 1974) já Martti Elias (š. 1984), sehe ohtâ párnáápärni Ilari Aslak Andaras (š. 2003). Suu noomâst lii vissâ-uv miinii muštoid Tuámmâs pärnivuođâ keesijn, kuás enni juuđij “pargoost” já eeji kyevtis Tuámásáin sierâdáin ton puudâ kostnii Aanaar riddoin teikkâ vaarijn.

Maassâd pajas