|
|
Kiđđuv 1886 Syemmilâš-ugrilâš Seervi ovdâalmai O. Donner hokâttâlâi Aukusti Valdemar Koskimies (oovdiš Forsman) vyelgiđ Anarân tutkâđ já pajasčäälliđ anarâškielâ, mos Koskimies mieđâi. Suu mieldi vuolgijn maister K. Cannel já pajeuáppee G. Stenvik (maŋeláá Kivistö). Kesimáánu 11. peeivi sii pajanii Vaasast taampân já purjâstii Ruotân, kost ain Sundsval já Östersund pehti Taažâ Truándimân. Tobbeen mätki ovdánij tamppáin Taažâ Čäcsuollui, kost kesimáánu 26. peeivi sii purjâstii Varjâvuonâ rasta Puáđgááid, jeđe ain Njiävđámân. Tobbeen sij vazzii Čuolisjäävri kiäčán, kost pessii kärbissáttoin Aanaar pappâlân. Tobbeen Koskimies orostâlâččij Anarist oromis ääigi.
Ko Koskimies lâi finnim olsis kielâmiäštárijd, peesâi pargo älgiđ syeinimáánu aalgâst ive 1886. Kielâmiäštárin sust lijjii: Aanaar lukkár já škovlâmeeštir Heikki Mattus ađai Jormo-Hendrih, kote sáárnui Viestâr-Aanaar suommân, táluliih Mikko Aikio, kote sáárnui Viestâr-Aanaar suommân já Juho Petteri Lusmaniemi, kote sáárnui Nuorttâ-Aanaar suommân, veikkâ aasâi-uv Viestâr-Anarist, škovlâmeeštir Iisakki Mannermaa, kote sáárnui Viestâr-Aanaar suommân, sehe oovdiš kävppijâs já hiärástuámmár Paavali Valle, kote sáárnui Maadâ-Aanaar suommân, veikkâ aasâi-uv Viestâr-Anarist. Eres kielâmiäštáreh maid Koskimies nomâttij, lijjii Antti Juhháánkandâ Kitti (Meniš-Aantijn nubbe), kote sáárnui Viestâr-Aanaar suommân, Antti já Matti Sarre, kiäh sárnoin Tave-Aanaar suommân, lävdialmai Pietari Valle, kote sáárnui Nuorttâ-Aanaar suommân, sehe vala Uula Morottaja ađai Lesk-Ant Uulá, kote sáárnui Nuorttâ-Aanaar ađai Paččvei kuávlu suommân. Suu kielâčáittusijd lâi T.I. Itkonen čáállám pajas.
A.V. Koskimies algâttij pargoos vuossâmuin kielâmiäštárijnis čielgiimáin vistig tergâdumosijd kielâopâlâš aašijd. Taat vuossâmuš kielâmeeštir saatij leđe máhđulávt Jormo-Hendrih ađai Heikki Mattus, mut sun kaartâi luoppâđ pargostis já sajan sun finnij nube kielâmiäštár, kote lâi mahđulávt Mikko Aikio. Tađe ovdil lâi Uccjuv kirkkohiärrá Anders Andelin ráhtám suomâkielâ – anarâškielâ sänilisto, mon A.V. Koskimies oovtâst nubbijn kielâmiäštárijnis tievâsmitškuođij. Kielâpargosis Anarist sun lâi mudoi tuđâvâš, pic oovtâ ääši sun nomâttij, mos sun jieš lâi uáli uccáá tuđâvâš já tot lâi anarâškielâ jienâoopâ čielgim. Uássin ulmuuh ettii jienâduvâid jieškote-uv vyevi mield já vookaaljienâduvah lijjii mudoi-uv suu mielâst läivislágáneh, te lâi vaigâd huámášiđ monnii válduvookaal. Tah-uv ääših vaarâ maŋeláá čielgii, ko sun finnij lase kielâmateriaal kiävttusis já uápásmui kielân pyerebeht.
Čohčâmáánu 21. peeivi 1886 Koskimies vuolgij maasâd máádás. Pargo Anarist piištij pajeláhháá pelkuálmád máánu já puátusin čokkâšuvvii ereslasseen párnáimainâseh 100, tovlááh mainâseh suullân 200 já sänivajeseh suullân 75. Maŋeláá T.I. Itkonen jurgâlij taid suomâkielân, tievâsmitij taid jiejâs pajasčälimijgijn já toimâttij tain kirje “Inarinlappalaista kansantietoutta”, mii almostui vuosâteddilâssân ive 1917. Nubbe teddilâs almostui Lea Laitisii toimâttâssân ive 1979.
Tivtâstellee, sehe škovlâ- já tieđâalmai Aukusti Valdemar Koskimieš šoodâi Pihlajavesist 7.1.1856. Suu vaanhimeh láin kirkkohiärrá Oskar Wilhelm Forsman já Maria Gustafva Ahlholm. Aukusti Valdemar vaaldij suomâkielân jurgâlum suhânoomâs Koskimies virgálávt kiävtun ive 1906 já nuuvtpa sun lâi-uv Anarist porgâdijn vala Forsman. Sun valmâštui filosofia kanditaattân ive 1882 já filosofia lisensiaattân ive 1891. A.V. Koskimies almostitij maaŋgâid olgosdalduvâid já čuágálduvâid já finnij professor árvunoomâ ive 1926. Sun jaamij Helsigist kesimáánu 5. peeivi 1929.
|
|
| Inarinlappalaista kansantietoutta -kirje vuáđuduvá Aukusti Valdemar Koskimies Anarist nuurrâm amnâstâhân. |
|
|
